Kuntoutuksen tavoitteena on edistää sairaan, vammaisen tai vajaatoimintakykyisen ihmisen toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, hyvinvointia, osallistumismahdollisuuksia ja työllistymistä. Oikea-aikainen kuntoutus vähentää tule-ongelmista aiheutuvia kustannuksia yksilölle ja yhteiskunnalle.
Sosiaalivakuutukseen perustuvasta lakisääteisestä kuntoutuksesta vastaa kolme eri tahoa; Kela, Työeläkelaitokset ja vakuutuslaitokset. Lisäksi kuntoutusta järjestävät hyvinvointialueet (lääkinnällinen kuntoutus, kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus), työhallinto (ammatillinen kuntoutus) ja ammatilliset oppilaitokset (ammatillinen kuntoutus) sekä järjestöt (mm. sopeutumisvalmennus).
Kelan mukaan vuonna 2022 tule-ongelmien vuoksi kuntoutusta sai Suomessa 17 106 henkilöä. Kelan kuntoutuskustannukset ovat laskeneet tule-kuntoutuksen osalta 50 prosenttia vuodesta 2015. Tätä selittänee laitoskuntoutusten vähentäminen ja toisaalta myös se, että avokuntoutuskursseja on ollut vaikeampi täyttää. Tule-sairauksien kuntoutuskustannukset ovat kolmanneksi suurin kustannuksia aiheuttava sairauspääryhmä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden ja Hermoston sairauksien jälkeen.
Kuntoutuksella on myös tärkeä rooli ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpidossa. Ikääntyneiden kuntoutuksen aiheuttamilla kustannuksilla voidaan lisätä toimintakykyisiä elinvuosia kotona sekä hoidon ja hoivan määrää ja tasoa. Ikääntyneiden kuntoutuksen roolin olisikin tärkeää nousta tulevaisuudessa väestön ikääntyessä nopeasti.