Lapin hyvinvointialueen muodostavat Enontekiön, Inarin, Kemin, Kemijärven, Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Simon, Sodankylän, Tervolan, Tornion, Utsjoen ja Ylitornion kunnat.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostavat Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin kunnat.
Pirkanmaan hyvinvointialueen muodostavat Akaan, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Kihniön, Kuhmoisten, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Punkalaitumen, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan, Tampereen, Urjalan, Valkeakosken, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kunnat.
Satakunnan hyvinvointialueen muodostavat Euran, Eurajoen, Harjavallan, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun, Porin, Rauman, Siikaisten, Säkylän ja Ulvilan kunnat.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen muodostavat Iisalmen, Joroisten, Kaavin, Keiteleen, Kiuruveden, Kuopion, Lapinlahden, Leppävirran, Pielaveden, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Sonkajärven, Suonenjoen, Tervon, Tuusniemen, Varkauden, Vesannon ja Vieremän kunnat.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Iitin, Kärkölän, Lahden, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kunnat.
Pohjanmaan hyvinvointialueen muodostavat Kaskisten, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Kruunupyyn, Laihian, Luodon, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Pedersören, Pietarsaaren, Uusikaarlepyyn, Vaasan ja Vöyrin kunnat.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen muodostavat Heinäveden, Ilomantsin, Joensuun, Juuan, Kiteen, Kontiolahden, Lieksan, Liperin, Nurmeksen, Outokummun, Polvijärven, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnat.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen muodostavat Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Hailuodon, Iin, Kalajoen, Kempeleen, Kuusamon, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Merijärven, Muhoksen, Nivalan, Oulaisten, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Raahen, Reisjärven, Sievin, Siikajoen, Siikalatvan, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven, Vaalan ja Ylivieskan kunnat.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen muodostavat Auran, Kaarinan, Kemiönsaaren, Koski Tl:n, Kustavin, Laitilan, Liedon, Loimaan, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Oripään, Paimion, Paraisten, Pyhärannan, Pöytyän, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon, Someron, Taivassalon, Turun, Uusikaupungin ja Vehmaan kunnat.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen muodostavat Vantaan ja Keravan kaupungit.
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n jäsenistön edustajat kokoontuivat TULE-forumiin kuulemaan alustuksia sekä keskustelemaan miten tule-terveyttä voitaisiin edistää hallitusohjelman toimeenpanossa.
Ministeritapaaminen: Ikääntyneiden kuntoutuksen tulokselliset ja vaikuttavat toimenpiteet käyttöön.
Lapsilla ja nuorilla tulee olla yhtäläinen oikeus hyvään kivun hoitoon asuinpaikasta riippumatta.
Tuki- ja liikuntaelinten (tule) ongelmien aiheuttamaan kansanterveydelliseen ja -taloudelliseen taakkaan ei ole herätty. Hallitusohjelman puitteissa on kuitenkin mahdollisuus edistää asiaa.
Tuleva hallitusohjelma on yksi merkittävimmistä, sillä sen sisältö tulee linjaamaan mahdollisuuksia tukea ikääntyvän Suomen toimintakykyä. Kestävä talous tarvitsee toimintakykyisiä kansalaisia, joten Tule ry lähestyi hallitusohjelmaneuvottelijoita lähettämällä neuvottelijoille tietoa tule-ongelmien merkityksestä kansantaloudelle sekä jäsenistön kanssa yhdessä linjatut Toimintakykyinen Suomi -teesit. Tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat yleisin syy lääkärissäkäyntiin, uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin sekä liikuntavaikeuksiin. Jo tällä hetkellä jo yli 350 … Lue lisää
Arkiliikunnalla on valtavasti terveyshyötyjä. Vaalien alla kannattaa muistaa, että päättäjien toimilla on vaikutusta sinunkin arkiseen liikuntaympäristöösi. Mitä hyötyjä arkiliikunnasta ja liikuskelusta on? Arkiliikunnalla on lukuisia terveyshyötyjä. Arkiliikunnalla pidämme huolta luustosta, lihaksista, nivelistä ja henkisestä hyvinvoinnista. Liikunta lisää hyvän olon tunnetta ja ehkäisee TULE-ongelmia ja masennusta. Lisäksi kävelyllä käynti, ohjattu liikunta, ystävän kanssa uiminen tai esimerkiksi … Lue lisää
Tuki- ja liikuntaelinongelmien määrä kasvaa väestön ikääntyessä. Siksi niiden hyvä hoito ja laadukas kuntoutus on aiheellista turvata tulevassa hallitus-ohjelmassa konkreettisin toimin. Asia on mittava, sillä vuonna 2022 tuki- ja liikuntaelinten ongelma kirjattiin avoterveydenhuollossa käyntisyyksi yli 4 miljoonaa kertaa. Tule-ongelmien parempi hoito olisi merkittävä satsaus väestön toimintakykyyn ja terveydenhuollon kustannusten hillitsemiseen, muistuttavat tuki- ja liikuntaelinongelmien keskeiset … Lue lisää
Suomen pitkäaikainen terveyspolitiikka on tuottanut tulosta: yhä useampi suomalainen elää pitkän elämän. Työn tuloksista on syytä olla ylpeitä. Ikääntyvä väestö tulee nähdä voimavarana ja rikkautena, jonka toimintakykyyn kannattaa panostaa. Väestön ikääntyessä tuki- ja liikuntaelinongelmien määrä väistämättä kasvaa, joten palveluihin ja toimintakyvyn edellytyksiin on syytä panostaa. Suomi pärjää, jos saamme säilytettyä kaikkien ikä- ja väestöryhmien toimintakyvyn. Kestävä talous ja taloudellinen kehitys edellyttää suomalaisten työ- ja toimintakyvyn turvaamista. Työ- ja toimintakyvyn … Lue lisää
Toimintakykyinen Suomi Suomen pitkäaikainen terveyspolitiikka on tuottanut tulosta: yhä useampi suomalainen elää pitkän elämän. Työn tuloksista on syytä olla ylpeitä. Ikääntyvä väestö tulee nähdä voimavarana ja rikkautena, jonka toimintakykyyn kannattaa panostaa. Väestön ikääntyessä tuki- ja liikuntaelinongelmien määrä väistämättä kasvaa, joten palveluihin ja toimintakyvyn edellytyksiin on syytä panostaa. Suomi pärjää, jos saamme säilytettyä kaikkien ikä- ja väestöryhmien toimintakyvyn. Kestävä … Lue lisää