Tälle sivulle on koottu yleisimpiä muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia (TULE) sekä tiiviit kuvaukset niiden oireista ja hoidosta.
Nikamalukko
Nikamalukolla tarkoitetaan selkärangan pienten nivelten (fasettinivelten) toimintahäiriötä, joka voi aiheuttaa äkillistä selkäkipua. Vaiva syntyy usein jonkin liikkeen, asennon tai kuormituksen seurauksena.
Kipu alkaa tyypillisesti äkillisesti ja tuntuu paikallisena, pistävänä kipuna. Lanneselässä kipu voi säteillä pakaroihin tai reisiin, kun taas rintarangan alueella kipu voi tuntua myös rinnan puolella ja voimistua esimerkiksi syvään hengittäessä.
Vaiva on usein kivulias ja voi rajoittaa liikkumista, mutta on yleensä vaaraton ja ohimenevä.
Oireita voidaan lievittää kevyellä liikkeellä, kuten selän pyöristyksillä, kiertoliikkeillä ja venyttelyllä. Tarvittaessa apua voi saada esimerkiksi fysioterapeutilta. Myös kipulääkitys voi helpottaa oireita.
Selkävaivoja voi ehkäistä ylläpitämällä lihaskuntoa ja liikkuvuutta sekä välttämällä pitkäkestoista paikallaan oloa.
Iskias
Iskiasoireella tarkoitetaan iskiashermon ärsytyksestä johtuvia oireita, jotka tuntuvat alaselässä ja säteilevät alaraajaan, joskus aina varpaisiin asti. Oireita voivat olla kipu, pistely, puutuminen tai lihasheikkous.
Yleisin syy on välilevyn pullistuma (tyrä), joka painaa hermojuurta lannerangan alueella. Tällöin kipu voi tuntua jalassa, vaikka varsinainen syy on selässä.
Iskiasoire eroaa tavallisesta alaselkäkivusta siten, että kipu säteilee alaraajaan. Oireet voivat olla voimakkaita ja vaikeuttaa liikkumista.
Useimmat iskiasoireet lievittyvät ajan myötä. Hoidossa keskeistä on kivunhallinta ja liikkeessä pysyminen. Pitkittyneissä oireissa voidaan tarvita ohjattua harjoittelua.
Hakeudu kiireellisesti hoitoon, jos oireisiin liittyy merkittävää lihasheikkoutta, kävelyvaikeutta tai virtsaamisen tai ulostamisen häiriöitä.
Riskitekijöitä ovat muun muassa tupakointi, ylipaino ja pitkäaikainen istuminen. Oireita voi ehkäistä huolehtimalla liikunnasta, tauottamalla istumista ja ylläpitämällä hyvää selän toimintakykyä.
Noidannuoli
Noidannuoli eli akuutti lumbago tarkoittaa äkillistä alaselkäkipua, joka syntyy usein pienen, varomattoman liikkeen seurauksena.
Kipu on tyypillisesti voimakasta ja paikallista, ja siihen liittyy usein lihasjännitys, joka rajoittaa liikkumista. Pienikin liike voi aiheuttaa terävän kivun, kun taas paikallaan ollessa kipu voi helpottaa.
Kipu voi olla peräisin esimerkiksi välilevyistä, selkärangan nivelistä tai pehmytkudoksista. Toisin kuin iskiasoireessa, kipu ei yleensä säteile alaraajaan.
Useimmat noidannuolit paranevat itsestään muutamassa päivässä tai viikossa. Hoidossa tärkeää on kivun lievitys ja liikkeessä pysyminen oman voinnin mukaan. Pitkäaikaista paikallaanoloa kannattaa välttää.
Hakeudu hoitoon, jos kipu on seurausta tapaturmasta, säteilee alaraajaan tai siihen liittyy puutumista tai lihasheikkoutta.
Selkävaivoja voi ehkäistä ylläpitämällä lihaskuntoa ja liikkuvuutta sekä huolehtimalla hyvistä työasennoista.
Hiirikäsi
Hiirikäsi on yleisnimitys ranteen, käden ja kyynärvarren rasitusoireille, jotka liittyvät toistotyöhön ja pitkäkestoiseen staattiseen kuormitukseen. Vaivat yhdistetään usein tietokoneen hiiren käyttöön, mutta oireita voivat aiheuttaa myös muut työskentelytavat ja puutteellinen ergonomia.
Hiirikäsi ei ole lääketieteellinen diagnoosi, vaan kuvaa erilaisia oireita, kuten kipua, puutumista, jäykkyyttä ja lihasjännitystä käden alueella.
Pitkittyessään rasitus voi johtaa diagnosoitaviin vaivoihin, kuten jännetupen tulehdukseen, rannekanavaoireyhtymään tai tenniskyynärpäähän.
Oireita voidaan ehkäistä ja lievittää tauottamalla työskentelyä, vaihtelemalla työasentoja sekä tekemällä säännöllisesti liike- ja venyttelyharjoituksia. Ergonomisilla ratkaisuilla, kuten sopivilla työvälineillä, voidaan vähentää kuormitusta.
Tarvittaessa fysioterapeutti arvioi kuormitustekijät ja ohjaa yksilöllisen harjoitusohjelman. Vaikeissa tapauksissa, kuten rannekanavaoireyhtymässä, voidaan tarvita myös leikkaushoitoa.
Jännetupen tulehdus
Jännetuppitulehdus on rasitusperäinen vaiva, joka syntyy usein toistuvan tai poikkeavan kuormituksen seurauksena. Tyypillisiä syitä ovat yksipuolinen liike, äkillinen rasituksen lisääntyminen tai pieni vamma.
Tulehdus aiheuttaa kipua, turvotusta ja liikerajoitusta. Oireet tuntuvat usein ranteessa, sormissa tai kyynärvarressa, ja liikkeen aikana voi esiintyä myös narinaa tai napsumista.
Hoito perustuu ensisijaisesti rasituksen vähentämiseen. Vaiva helpottaa usein muutamassa viikossa, kun kuormitusta kevennetään. Kipua voidaan lievittää tulehduskipulääkkeillä ja tarvittaessa kylmähoidolla lyhytaikaisesti. Pitkittyneissä oireissa fysioterapeutti ohjaa harjoittelua ja tarvittaessa käytetään tukia tai muita apuvälineitä.
Jännetulehduksen kulku vaihtelee, mutta siihen kuuluu yleensä parista päivästä pariin viikkoon kestävä kipu, kuumotus- ja turvotusvaihe, jonka jälkeen itse tulehdus rauhoittuu, mutta jänteen paraneminen voi silti kestää vielä useita viikkoja.
Hoitoon on syytä hakeutua, jos kipu on voimakasta, jatkuvaa tai siihen liittyy selkeää punoitusta, kuumotusta tai kuumetta.
Jännetuppitulehdusta voi ehkäistä tauottamalla toistotyötä, vaihtelemalla kuormitusta sekä huolehtimalla hyvästä ergonomiasta ja riittävästä palautumisesta.
Rannekanavan oireyhtymä
Rannekanavaoireyhtymä johtuu keskihermon pinnetilasta ranteessa. Oireyhtymä voi kehittyä esimerkiksi toistuvan rasituksen, voimankäytön, tärinän tai ranteen epäedullisten työasentojen seurauksena. Myös työvälineillä ja ergonomialla on merkitystä oireiden kehittymisessä ja niistä toipumisessa.
Tyypillisiä oireita ovat sormien puutuminen, pistely ja kipu, jotka usein pahenevat öisin. Oireita voi lievittää ravistelemalla kättä. Vaivan edetessä puristusvoima heikkenee, tavarat voivat pudota kädestä ja sorminäppäryys vaikeutua.
Lievät oireet voivat helpottaa itsestään, esimerkiksi raskauden jälkeen tai rasituksen vähentyessä. Oireita voidaan lievittää myös ranteen yölastalla ja kuormitusta keventämällä.
Jos oireet jatkuvat tai pahenevat, on syytä hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen arvioon. Hoitoon voi kuulua ohjattu harjoittelu, lastoitus ja tarvittaessa leikkaushoito..
Tenniskyynärpää
Tenniskyynärpää (lateraalinen epikondyliitti) on kyynärpään rasitusvaiva, jossa kipu tuntuu kyynärnivelen ulkosyrjällä lihasten kiinnityskohdassa. Vaiva johtuu toistuvasta kuormituksesta ja jänteen pienistä vaurioista.
Oireena on kipu kyynärpään ulkosyrjällä, joka voi säteillä kyynärvarteen ja ranteeseen. Kipu pahenee usein puristusotteessa ja ranteen ojennuksessa, esimerkiksi nostettaessa esineitä tai käytettäessä työkaluja.
Tenniskyynärpää syntyy tyypillisesti toistotyön, uuden kuormituksen tai liian raskaan rasituksen seurauksena. Kuormitusta voivat lisätä esimerkiksi käsityökalujen käyttö, kantaminen tai mailapelit.
Hoito perustuu kuormituksen vähentämiseen ja asteittaiseen harjoitteluun. Oireita voidaan lievittää tilapäisesti kylmähoidolla, kipulääkkeillä ja tukisiteillä. Useimmat tapaukset paranevat muutamassa viikossa, mutta vaiva voi uusiutua ilman riittävää kuntoutusta.
Akillesjänteen repeäminen
Akillesjänteen osittaiset ja täydelliset repeämät ovat yleisiä jännevammoja. Akillesjänne on yksi kehon vahvimmista jänteistä, mutta se voi vaurioitua äkillisen kuormituksen, kuten ponnistuksen tai suunnanmuutoksen yhteydessä.
Repeämä voi sattua niin liikuntaa harrastaville kuin arjessa liikkuvillekin, vaikka se on yleinen erityisesti lajeissa, joissa tarvitaan nopeita suunnanmuutoksia ja hyppyjä. Taustalla on usein jänteen vähittäinen heikentyminen tai aiemmat pienet vammat.
Riskitekijöitä ovat esimerkiksi lihasvoiman epätasapaino, heikentynyt liikkuvuus sekä kuormituksen äkillinen lisääntyminen. Riittävä harjoittelu, kuormituksen asteittainen lisääminen ja palautumisesta huolehtiminen auttavat ehkäisemään vammoja.
Akillesjänteen repeämä voi vaatia joko leikkaushoitoa tai konservatiivista hoitoa. Huolellinen kuntoutus on tärkeää uusiutumisen ehkäisemiseksi ja toimintakyvyn palauttamiseksi.
Nivelsiteiden venähdys tai repeämä
Nilkan nivelsiteiden venähdys tai repeämä on yleisin nilkkavamma. Se kohdistuu useimmiten nilkan ulkosivun nivelsiteisiin esimerkiksi nilkan nyrjähtäessä.
Vammat jaetaan kolmeen vaikeusasteeseen. Lievässä venähdyksessä kipu ja turvotus ovat vähäisiä, ja jalalle pystyy yleensä varaamaan. Keskivaikeassa vammassa kipu ja turvotus ovat selkeämpiä ja liikkuminen vaikeutuu. Vaikeassa vammassa nivelside voi olla kokonaan poikki, jolloin nilkka on epävakaa ja vaatii usein lääkärin hoitoa.
Diagnoosi perustuu lääkärin tutkimukseen, ja tarvittaessa tehdään röntgenkuvaus murtuman poissulkemiseksi.
Lievät vammat hoituvat yleensä itsehoidolla. Akuutissa vaiheessa suositellaan kylmähoitoa, kompressiota ja kohoasentoa turvotuksen ja kivun vähentämiseksi.
Kivun helpottaessa kuntoutus on tärkeää. Liikkuvuus-, lihasvoima- ja tasapainoharjoitteet edistävät paranemista ja ehkäisevät uusia vammoja. Tarvittaessa voidaan käyttää tukisidettä tai teippausta.
Vaivaisenluu
Vaivaisenluu on jalkaterän virheasento, jossa isovarvas kääntyy kohti muita varpaita. Samalla isovarpaan tyvinivel voi kipeytyä, turvota ja ärtyä.
Oireita ovat kipu, punoitus ja hiertymät nivelen kohdalla. Vaiva voi vaikuttaa kävelyyn ja kuormittaa jalkaa, mikä voi aiheuttaa kipua myös muualla alaraajassa.
Vaivaisenluu kehittyy usein jalkaterän rakenteen ja kuormituksen yhteisvaikutuksesta. Sitä voivat altistaa esimerkiksi kapeakärkiset tai korkeat kengät sekä perinnölliset tekijät.
Oireita voidaan lievittää valitsemalla tilavat ja matalakorkoiset kengät sekä huolehtimalla jalkaterän kuormituksen tasaisuudesta. Tarvittaessa voidaan käyttää tukia tai ohjata harjoitteita. Vaikeissa tapauksissa voidaan harkita leikkaushoitoa.
