Tuki- ja liikuntaelinongelmien määrä kasvaa väestön ikääntyessä. Siksi niiden hyvä hoito ja laadukas kuntoutus on aiheellista turvata tulevassa hallitus-ohjelmassa konkreettisin toimin.
Asia on mittava, sillä vuonna 2022 tuki- ja liikuntaelinten ongelma kirjattiin avoterveydenhuollossa käyntisyyksi yli 4 miljoonaa kertaa. Tule-ongelmien parempi hoito olisi merkittävä satsaus väestön toimintakykyyn ja terveydenhuollon kustannusten hillitsemiseen, muistuttavat tuki- ja liikuntaelinongelmien keskeiset potilasjärjestöt.
Luustoliitto, Invalidiliitto, Selkäliitto, Suomen Nivelyhdistys ja Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry esittelivät näkemyksiään ja potilaiden arjessa kokemia haasteita aamiaistilaisuudessa eduskunnan Kansalaisinfossa maanantaina 6.2.2023.
Tilaisuudessa käyttivät kommenttipuheenvuoron myös kansanedustaja, Tule ry:n puheenjohtaja Noora Koponen, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sekä RKP:n varapuheenjohtaja hyvivointialueen valtuutettu Henrik Wickström.
Tällä hetkellä tule-ongelmista kärsivien hoitopolut ovat usein pirstaleisia, kuntoutus puutteellista eikä hoito toteudu suositusten mukaisesti. Myös esimerkiksi apuvälineiden hankinta itsenäisen arjen tueksi voi juuttua hankaliin hankintaprosesseihin.
“Apuvälineiden saatavuuteen on kiinnitettävä huomioita. Mikäli apuvälineen puutteen johdosta kodin ulkopuolinen liikkuminen on rajoittunutta syrjäytymisen riski kasvaa”, sanoo vertaiskuntouttaja ja liikunnanohjaaja Markku Poikela Invalidiliitosta.
Kustannukset kuriin kuntouttamalla
“Suomessa on kansallinen tutkittuun tietoon perustuva hoitosuositus osteoporoosiin. Suosituksen perustana on hoidon vaikuttavuus sekä yhteiskunnalle koituvat kustannukset. Miksi hoitosuositusta ei kuitenkaan noudateta kuin osittain ja vain jossain?”, kysyi Luustoliiton varapuheenjohtaja Helena Paulasto.
“Tarvitaan yksilöllistä tai ryhmämuotoista kuntoutusta ennen ja jälkeen leikkauksen. Ryhmäkuntoutus onnistuu myös etäyhteyksien avulla”, muistutti Suomen Nivelyhdistyksen varapuheenjohtaja Heikki Multaharju.
Potilasjärjestöjen listaamat ongelmakohdat ovat tuttuja myös terveydenhuollon ammattilaisille.
“On selvää, että tule-kuntoutukseen tarvitaan lisää satsauksia. Tehokkainta on panostaa oikea-aikaiseen ja riittävään kuntoutukseen ja avoterveydenhuollon moniammatillisuuteen”, sanoo professori Jaro Karppinen Oulun yliopistosta.
“Hyvin monissa tule-ongelmissa apu löytyy fysioterapeutin suoravastaanotolta, jolloin lääkäriresurssia ei tarvita paljoakaan”, Karppinen sanoo. Karppinen on myös kansallisen TULE-ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja ja työskentelee kuntoutusjohtajana Etelä-Karjalan hyvinvointialueella.
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry Toimintakykyinen Suomi – Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry
Tilaisuuden materiaalit:
- TULE-ongelmien ja –sairauksien mittakaava –mitä voitaisiin tehdä?
professori, kuntoutusjohtaja Jaro Karppinen, Eksote ja Oulun yliopisto
Potilasjärjestöjen näkemys
- Suomen Nivelyhdistyksen puheenvuoro
varapuheenjohtaja Heikki Multaharju, Suomen Nivelyhdistys - Selkäliiton puheenvuoro
toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio, Selkäliitto - Invalidiliiton puheenvuoro
liikunnanohjaaja ja vertaiskuntouttaja Markku Poikela, Validia kuntoutuspalvelut - Suomen Luustoliiton puheenvuoro
Puheenjohtaja Helena Paulasto, Pääkaupunkiseudun Luustoyhdistys ry - Loppupuheenvuoro
toiminnanjohtaja Marja Kinnunen, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Marja Kinnunen, toiminnanjohtaja
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry
marja.kinnunen@suomentule.fi
Puh. 050 354 5635