Sote-järjestelmä kestää, jos ihmisten terveyttä tuetaan mahdollisimman hyvin heidän arjessaan. Kunnat ja järjestöt ovat avainroolissa tukemassa ihmisen hyvinvointia myös hoito- tai kuntoutusjakson jälkeen. Uusia yhdyspintoja rakentaessa onkin tärkeää, että hyvinvointialueilta osataan ohjata ihminen hyödyntämään kuntien ja järjestöjen tarjoamia palveluita.
”Hyvinvointialueiden ei tarvitse, eikä kuulukaan, tehdä kaikkea työtä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Järjestöt tarjoavat alueiden ja kuntien palveluita täydentävää toimintaa ja tietoa”, Tule ry:n puheenjohtaja Noora Koponen sanoo.
Järjestökenttä tuottaa valtavasti palveluita ja tietoa eri ihmisryhmille. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinterveyttä edistävät järjestöt tuottavat ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia palveluita sekä tietoa tule-ongelmista.
Sote-järjestelmän kestävyyden kannalta on elintärkeää, että järjestöjen ja kunnan palveluihin osataan ohjata myös hyvinvointialueilta. Vielä tämä ei toteudu.
Yhteistyön tavoitteena terveyden edistäminen ja sujuva ohjaaminen eri palveluiden välillä
Ideaalitilanteessa kunnat ja järjestöt toimivat kuntalaisten terveyden tukena, eikä ihmiselle tulisi kenties lainkaan tarvetta lääkärin hoidolle. Jos henkilö kuitenkin tarvitsee hoitoa, osaisivat järjestöjen tai kunnan työntekijät ohjata hänet palveluiden piiriin hyvinvointialueille. Sama toimisi parhaimmillaan myös toiseen suuntaan.
”Operatiivisesta hoidosta ja kuntoutuksesta ihminen ohjattaisiin takaisin omaan arkeen ja sen palveluihin. Mikä olisi hänelle sopivaa liikuntaa tai toimintaa lähiympäristössä? Mitkä paikalliset järjestöt tarjoavat tietoa, vertaistukea ja toimintaa, joka sopisi juuri hänen tarpeisiinsa? Hoidon jälkeen ihmistä ei saisi jättää yksin”, Koponen sanoo.
Käytännössä sujuva ohjaaminen eri toimijoiden välillä on vielä lähtötekijöissään. Yhdyspintoja ja niiden hyödyntämisen tapoja haetaan vielä sote-uudistuksen jäljiltä. Keskeistä on, että hyvinvointialueilla ymmärretään sekä järjestöjen että kuntien rooli hyvinvoinnin edistäjinä, kun yhteistyön rakenteita luodaan.
”Kehitteillä oleva valtakunnallinen Tarmoa-alusta kokoaa järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden palveluita yhteen paikkaan. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kansalaiset ja palveluiden tarjoajat voivat hyödyntää alustaa ja ohjata potilasta aiempaa paremmin esimerkiksi hoidosta paikallisten järjestöjen palveluiden äärelle”, Kuopion hyvinvointikoordinattori Tanja Tilles-Tirkkonen kertoo.
Tarmoa-alusta on yhteistyöprojekti, jonka toteuttavat DigiFinland, sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki, kunnat, alueilla toimivat järjestöt, Digi- ja väestötietovirasto (DVV).
Järjestöt ja kunnat tarjoavat terveyttä tukevia palveluita ja ympäristöjä
Hyvinvointia ja terveyttä edistetään siellä, missä ihmiset ovat – siis omassa lähiympäristössä. Kunnat ja järjestöt voivat tukea ihmisten terveellistä arkea.
Kunnissa voidaan kaavoittaa ja rakentaa lähiympäristöä, joka tukee monipuolisesti kuntalaisten terveyttä. Toimivat pyöräreitit, monipuoliset ulkoilumaastot sekä turvalliset ja esteettömät liikuntapaikat kaiken ikäisille ovat esimerkkejä terveyttä edistävistä ympäristöistä.
”Järjestöjen kanssa toteutettavaa yhteistyötä voidaan hyödyntää laajasti kaupunkiympäristön kehittämisessä. Järjestöjen kautta voidaan mm. kuulla asukkaiden näkemyksiä. Järjestöjen erikoisosaamisesta on hyötyä myös mm. esteetömämpien ympäristöjen luomisessa”, Tilles-Tirkkonen kertoo.
Kunnat voivat tarjota esimerkiksi maksuttomia tai edullisia tiloja, kuten koulun liikuntasaleja, kunnallisia uimahalleja ja kirjastoja erilaisten järjestöjen käyttöön. Näin mm. potilasjärjestöt voivat järjestää kuntouttavaa tai ennaltaehkäisevää toimintaa omalle kohderyhmälleen, tuoda tutkittua tietoa ihmisten saataville ja täydentää kunnan ja hyvinvointialueen tarjoamia palveluita erityisryhmille. Kunnat voivat tukea järjestöjen toimintaa myös myöntämällä avustuksia tai ostamalla niiltä palveluita.
”Potilasyhdistykset voivat tarjota esimerkiksi liikuntaneuvontaa ihmiselle, jolla on osteoporoosi. Neuvonnalla voidaan vähentää lonkkamurtumien määrää”, Tulen Koponen antaa esimerkin.
Järjestöt pystyvät tarjoamaan täsmäpalveluita ja räätälöityä tietoa tavalla, johon kunnissa tai hyvinvointialueilla ei ole resursseja.