Kuntoutuksen tavoitteena on edistää sairaan, vammaisen tai vajaakuntoisen ihmisen toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, hyvinvointia, osallistumismahdollisuuksia ja työllistymistä. Kuntoutuminen lähtee kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista ja on suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella.
Kuntoutus on osa monialaista palvelujärjestelmää, jossa tuetaan myös kuntoutujan lähipiiriä. Suurin osa kuntoutuspalveluista on kuntoutujalle maksuttomia. Osasta kuntoutuspalveluja, kuten terapioista ja kuntoutuslaitosjaksoista, voidaan kuntoutujalta periä asiakasmaksu tai omavastuuosuus.
Kela on keskeinen kuntouttaja Suomessa. Kelan järjestämällä kuntoutuksella on neljä päätoimintamuotoa eli kuntoutuksen lakiperustetta: ammatillinen kuntoutus, vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia ja harkinnan varainen kuntoutus. Kelan lisäksi kuntoutusta järjestävät myös terveyskeskukset, sairaalat, työterveyshuolto, hyvinvointialueet ja vammaisjärjestöt.
Terveydenhuollon ja Kelan kuntoutuksen vertaamista keskenään vaikeuttaa se, että terveydenhuollon kuntoutuksesta ei ole olemassa yksityiskohtaisia tilastoja.
Tilastoissa käytetään siis Kelan Tietotarjottimen tilastoja sekä Etk:n keräämiä tietoja Suomessa annetuista kuntoutupalvelukustannuksista ja niiden saajista.
Kuntoutuksen tule*-lukuja 2023
* tule= tuki- ja liikuntaelin (M00-M99)
Vuonna 2023 Kelan toiseksi suurin syy kuntoutukseen hakeutumiseen olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella kuntoutusta sai lähes 18 000 henkilöä. Kelan tuottamat tule-kuntoutuspalvelukustannukset olivat lähes 32 miljoonaa euroa, joka on kuusi prosenttia (6%) kaikista Kelan tuottamista kuntoutupalveluiden kustannuksista. Tuki- ja liikuntaelindiagnoosin perusteella kuntoutusta sai yli 18 400 henkilöä. Kuntoutuspalveluita Tule-diagnoosin perusteella saaneilla selkäsairaudet olivat suurin yksittäinen diagnoosiryhmä..