Mediatiedote
Julkaisuvapaa heti
Australian hallitus sijoittaa 100 miljoonaa Australian dollaria tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimukseen. Euroissa summa on noin 60,8 miljoonaa.
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry vaatii Suomeen kansallista tule-terveyden tutkimus- ja vaikuttavuusohjelmaa. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yksi Suomen suurista työkyky-, sote-, kansantalous- ja kokonaisturvallisuuskysymyksistä.
“Australian päätös näyttää, miten tule-terveyttä tulee tarkastella: ei marginaalisena kipukysymyksenä, vaan työ- ja toimintakyvyn, sote-järjestelmän kestävyyden, kansantalouden ja kriisivalmiuden näkökulmasta”, sanoo Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry puheenjohtaja Noora Peltoniemi.
Suomessa tule-vaivat ovat yleisin fyysistä toimintakykyä heikentävä tekijä. Vuonna 2025 tule-sairaudet olivat yleisin syy lääkärissäkäyntiin: avoterveydenhuollossa kirjattiin 6,7 miljoonaa käyntikirjausta. Kelan korvaamien sairauspäivien vuoksi menetettiin 12 100 henkilötyövuotta, ja 32 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeistä johtui tule-sairauksista.
“Australia on tehnyt sen, mitä Suomenkin pitäisi tehdä: tunnistanut tuki- ja liikuntaelinterveyden kansantaloudellisen merkityksen. Suomen väkilukuun suhteutettuna vastaava panostus olisi 12,4 miljoonaa euroa. Se on pieni summa verrattuna tule-vaivojen aiheuttamiin kuluihin, mutta merkittävä investointi tutkimukseen, ennaltaehkäisyyn ja vaikuttaviin ratkaisuihin,” sanoo Kansallisen TULE-ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Oulun yliopiston fysiatrian emeritusprofessori Jaro Karppinen.
Tule-vaivat kuormittavat sekä terveydenhuoltoa ja työpaikkoja. Tuki- ja liikuntaelinongelmat aiheuttivat yksinään yli 40 prosenttia työterveyshuollon kustannuksista työnantajille. Silti tule-terveyden tutkimus ja terveyden edistäminen ovat Suomessa alirahoitettuja suhteessa tautitaakkaan.
“Suomessa puhutaan työurien pidentämisestä, sote-menojen hillinnästä ja ennaltaehkäisystä. Tule-terveys yhdistää nämä kaikki. Jos tule-vaivoihin ei tartuta ajoissa, maksamme laskun menetettynä työkykynä, kasvavana palvelutarpeena ja heikentyneenä toimintakykynä,” Peltoniemi sanoo.
Tule ry esittää, että Suomeen rakennetaan kansallinen tuki- ja liikuntaelinterveysstrategia ja sen tueksi tutkimus- ja vaikuttavuusohjelma. Ohjelman tulee vahvistaa:
- tule-terveyden tutkimusrahoitusta
- ennaltaehkäisyä, varhaista tukea ja kivun omahoitoa
- vaikuttavia hoito- ja kuntoutuspolkuja
- työ- ja toimintakyvyn tukea
- vaikuttavuuden arviointia.
Tule ry muistuttaa, että väestön fyysinen toimintakyky on myös osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Kriisitilanteissa kyse ei ole vain reservin kenttäkelpoisuudesta tai sote-järjestelmän kantokyvystä. “Suomen kriisivalmius rakentuu myös arjen toimintakyvystä. Tule-terveyteen panostaminen on investointi siihen, että Suomi pysyy pystyssä myös poikkeusoloissa,” Peltoniemi toteaa.
Lisätiedot:
Noora Peltoniemi
puheenjohtaja
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry
puheenjohtaja@suomentule.fi
puh. 050 514 4012
Jaro Karppinen
Kansallisen TULE-ohjelman ohjausryhmän pj
jaro.karppinen@oulu.fi
puh. 041 446 2859
- Tiedote (pdf)
- Linkki Australian tiedotteeseen
- Tuki- ja liikuntaelinterveys turvaa toimintakyvyn, Suomi tarvitsee kansallisen tuki- ja liikuntaelinterveysstrategian
