Kuntoutuksen tulevaisuus vaalien lähestyessä 22.11.22
Tiedote 24.11.22: julkaisuvapaa
”Päätöksenteossa tulee ymmärtää, että kuntoutuksella tuetaan arjen työ- ja toimintakykyä. Nyt tarvitaan systemaattista johtamista ja oikeita mittareita.” — kansanedustaja Noora Koponen
Eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa kokoonnuttiin keskustelemaan kuntoutuksen tulevaisuudesta vaalien lähestyessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet, etteivät kykene kattamaan kustannuksiaan. On siis korkea aika puhua avoimesti siitä, mitä hyvinvointialueiden tulee priorisoida.
Apulaisprofessori Paulus Torkki totesi, että terveydenhuollossa kyllä tehdään priorisointia, mutta tällä hetkellä se on piilopriorisointia. Asiasta tulisi kyetä keskustelemaan avoimesti ja priorisointia tulisi tarkastella laajemmin kuin vain suppeasti sote-kustannusten kannalta: ”Tulisi tarkastella myös hyötyjä. Hyödyt näkyvät usein muualla yhteiskunnassa. Työ- ja toimintakyky ovat keskeisiä tekijöitä hyvinvoinnin ja kansantalouden kannalta”.
Professori ja kuntoutusjohtaja Jaro Karppinen antoi konkreettisen esimerkin, miten terveydenhuolto ja kansantalous kietoutuvat toisiinsa laajemmin: ”Suurimmat kustannukset ovat epäsuoria. Esimerkiksi nivelrikon kustannukset ovat noin 1,8 miljardia euroa. Epäsuorien kustannusten, kuten työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen osuus tästä on 81 %.”
Hän puhui myös TULE-takuun tärkeydestä hyvinvointialueilla: ”Pelkästään selkäkipu aiheuttaa tällä hetkellä puolimiljoonaa avoterveydenhuollon käyntiä. Voisimme helposti vapauttaa 50 000 lääkäriaikaa tai enemmänkin siirtämällä käyntejä fysioterapeutin suoravastaanotolle, joka olisi tuloksellista myös hoidon kannalta. Tarvitsemmekin vaikuttavat hoito- ja kuntoutuspolut, jotka kohtelevat kansalaisia tasapuolisesti. Asuinpaikka, ikä, sosiaalinen asema, vamma tai sairaus ei saa olla este silloin kun ihminen hyötyisi kuntoutuksesta.”
Torkki ja Karppinen olivat yhtä mieltä siitä, että heikosti vaikuttavia hoitoja on vähennettävä systemaattisesti. Tarvitaan vaikuttavuusperusteisia malleja, joissa katsotaan työn tuloksellisuutta. Tämä sai kannatusta myös kansanedustajien paneelissa. Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Noora Koponen totesi, että toimintakyvyn ja sen hyödyn mittaaminen on tärkeää. ”Tätä kautta on mahdollista miettiä myös hyvinvointialueiden kannustumia uusiksi.” Myös kansanedustaja Aki Linden painotti, että on tärkeää, että järjestelmä kannustaa tulokselliseen työhön. Kansaedustaja Sari Sarkomaa korosti myös laaturekistereiden tärkeyttä tämän työn onnistumiseksi.
Kansanedustajat Koponen (VIHR), Linden (SDP) ja Sarkomaa (KOK) pitivät myös kuntoutuksen näkymistä tulevassa hallitusohjelmassa tärkeänä.
Tilaisuuden tallenne on katsottavissa 7.12. asti.
Lisätietoja:
Marja Kinnunen
toiminnanjohtaja
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry
marja.kinnunen@suomentule.fi
puh. 050 354 5635