Liikunta on tehokas ja turvallinen hoitomuoto kroonisesta kivusta kärsiville. European Pain Federation (EFIC) on laatinut yhteenvedon tutkimusnäytöstä, jonka mukaan liikunta on ensisijainen hoitomuoto kroonisen kivun hoidossa. Samalla se julkaisi viisi suositusta terveydenhuollon ammattilaisten tueksi kipupotilaiden hoidossa.
“Tutkimusnäyttö tukee vahvasti sitä, että liikunta on toimiva ja turvallinen kroonisen kivun hoitomuoto. Kun kivusta kärsiviä ohjataan terveydenhuollossa liikunnan lisäämiseen, se parantaa sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä”, sanoo Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen, joka osallistui suositusten laatimiseen yhtenä artikkelin kirjoittajista.
EFIC on 38 eurooppalaisen kivuntutkimusyhdistyksen kattojärjestö, joka edustaa noin 20 000 tutkijaa ja kivunhallinnan parissa työskentelevää terveydenhuollon ammattilaista. Kannanotto ja suositukset on laadittu yhteistyössä tutkijoiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja potilasedustajien kanssa ja se perustuu kansainvälisiin parhaiden käytäntöjen suuntaviivoihin.
“Liikunnan edistäminen kroonisen kivun hoitomuotona on huomioitava hoitokäytäntöjen suunnittelussa ja niihin liittyvissä politiikkatoimissa. Suositukset tulee sisällyttää myös terveydenhuollon tutkintojen opetussuunnitelmiin”, Kinnunen sanoo.
“Uskomme suositusten jalkautumisen auttavan parantamaan kroonisen kivun kanssa elävien ihmisten hoitoa ja elämänlaatua sekä vähentämään heidän terveysriskejään. Tämä auttaa madaltamaan myös terveydenhuollon kustannuksia.”
EFIC:in suositukset terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työskentelevät kroonisten kipupotilaiden kanssa
1. Käy läpi liikuntahistoria ja ota liikunta puheeksi
Työryhmä suosittaa kartoittamaan kivun kanssa elävän liikuntahistoriaa ja selvittämään mahdollisia syitä liikkumattomuudelle. Tavanomaisten syiden lisäksi kroonisen kivun kanssa elävät voivat kokea heille tyypillisiä esteitä, kuten lisääntynyttä kipua ja väsymystä. Liikkumattomuuden taustalla voi olla myös liikuntakokemuksia, jotka ovat lisänneet kipua tai uskomuksia liikunnan haitallisuudesta.
2. Kerro liikunnan olevan tärkeää ja turvallista
Potilasta tulisi auttaa ymmärtämään liikunnan hyödyt hänen omalle kiputilanteelleen. Liikunta on kipupotilaalle turvallista. Se edistää terveyttä ja mielen hyvinvointia sekä vähentää liitännäissairauksien riskiä. On tärkeää korostaa, että liikunnalla on osoitettu olevan positiivisia vaikutuksia esimerkiksi kipua moduloivan järjestelmän toimintaan, mikä puolestaan muokkaa aivojen toimintaa ja rakennetta.
Keskusteluissa tulee välttää pelkoa aiheuttavaa kieltä ja negatiivista tietoa tai suosituksia aktiivisuuden rajoittamiseksi. Tietoa fyysisestä aktiivisuudesta ja kivusta tulee kehystää siis varovaisesti ja tiedostaa, että pelkkä uskomusten ja pelkojen kieltäminen ei välttämättä kumoa niitä.
3. Suorita liikuntainterventio ja tue aktiivisuuden lisäämistä
Potilasta tuetaan lisäämään aktiivisuutta omat tavoitteet, mieltymykset ja mahdollisuudet huomioiden. Liikkumisen tapa ei ole keskeistä. Tutkimukset osoittavat, että myös matalan tai kohtalaisen intensiteetin liikunta voi parantaa kroonista kipua sairastavan kipua, toimintakykyä ja elämänlaatua.
Keskusteluissa kannattaakin korostaa pienten päivittäisten liikkumismäärien positiivisia vaikutuksia ja keskittyä käyttäytymistavoitteiden asettamiseen sekä toimintakeskeiseen ohjaukseen.
4. Keskustele liikuntaan liittyvän kivun ja arkuuden hyväksyttävästä tasosta
Liikunnan jälkeen voi esiintyä lihaskipuja, mikä on normaalia. Vastaanotolla on kuitenkin sovittava, missä määrin lisääntynyt kipu on hyväksyttävää ja keskusteltava sen voimakkuudesta ja kestosta. Mikäli kipu on este liikunnalle, voidaan neuvoa kivuttomien kehon osien liikutteluun ja matalan intensiteetin liikuntaan.
5. Tue aktiivisena pysymistä
Kliinisissä kohtaamisissa terveydenhuollon ammattilaisten tulee tukea potilasta liikunnalliseen elämäntapaan. Seurantatapaamisissa voidaan käydä läpi käyttäytymistavoitteita ja mukauttaa niitä tarpeen mukaan. Koska käyttäytymisen muuttaminen vie aikaa ja aktiivisuuden lisääminen voi varsinkin aluksi voimistaa kipua, on tärkeä muistuttaa, että pienikin liike on tärkeää ja hyödyt tulevat pitkällä aikavälillä.
Lisätietoja
Marja Kinnunen, toiminnanjohtaja
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry
marja.kinnunen@suomentule.fi
puh. 050 354 5635
Alkuperäinen julkaisu:
Physical activity should be the primary interventionfor individuals living with chronic pain, A position paper from the European Pain Federation (EFIC) ‘On the Move’ Task Force.
European Journal of Pain, 28,1249–1256.
Vaegter, H. B., Kinnunen, M., Verbrugghe, J., Cunningham, C., Meeus,M., Armijo-Olivo, S., Bandholm, T., Fullen, B. M., Wittink, H., Morlion, B., & Reneman, M. F.(2024).