Ennaltaehkäisyn, hyvien elinympäristöjen ja toimivan hoidon ja kuntoutuksen lisäksi kaikki kansalaiset tarvitsevat lisää tuleterveyslukutaitoa sekä itsehoidon taitoja.
Tämä tarkoittaa ymmärrystä siitä, miten fyysisen kunnon osa-alueet (tasapaino, lihaskunto, aerobinen kunto) ja fyysinen kuormitus, palautuminen, uni ja mielen hyvinvointi, monipuolinen ravitsemus ja muut elintavat sekä toisaalta myös muut sairaudet ja elämäntilanne kietoutuvat yhteen tule-oireiden kanssa.
Lisäksi tarvitaan ymmärrystä ja osaamista siitä miten omaan tule-terveyteen ja toimintakykyyn voi vaikuttaa eri elämäntilanteissa ja elämänvaiheissa.
Kipua koskeva ymmärrys on keskeinen osa tule-terveyslukutaitoa. On esimerkiksi tärkeää tietää äkillisen ja pitkittyneen kivun ero sekä ymmärtää, ettei kivun voimakkuus aina kerro kudosvaurion suuruudesta. Tähän liittyy myös se monia rauhoittava tieto, että vaikka pitkään jatkunutta kipua ei voida aina poistaa, elämänlaatua ja toimintakykyä on mahdollista parantaa merkittävästi.
Yksi kansalaisten tavallisimmista virhekäsityksistä tule-ongelmien suhteen liittyy uskomukseen kuvantamisen tärkeydestä. Poikkeavia kuvantamislöydöksiä todetaan runsaasti myös oireettomilla ihmisillä, ja siksi löydöksiä olisi aina tulkittava yhteydessä oireisiin ja kliiniseen tutkimukseen.
Tiedon lisäksi kansalaiset tarvitsevat käytännön tule-taitoja. Tule-ongelmissa kuormitusta ja liikkumista tulee lisätä asteittain, ylläpitää lihasvoimaa ja tasapainoa, huolehtia palautumisesta sekä laatia suunnitelma oireiden pahenemisen tai uusiutumisen varalle.
”
Kipua ei voida aina
poistaa, mutta elämänlaatua
ja toimintakykyä on
mahdollista parantaa.
On myös tärkeää tietää, millaisissa tilanteissa liikkumista voi turvallisesti jatkaa kivusta huolimatta, milloin kuormitusta kannattaa tilapäisesti keventää ja millaiset vakavaan vammaan tai sairauteen viittaavat oireet vaativat nopeaa arviota. Kansalaisten oman motivaation merkitystä ei tule vähätellä, mutta toisaalta motivaatiolla ei ole merkitystä, jos henkilöllä ei ole tietoa tai mahdollisuuksia edistää omaa tilannettaan.
Motivaatiota ei myöskään synnytetä pelottelemalla, syyllistämällä tai jakamalla yleisiä ohjeita, vaan se vaatii pystyvyyden tukemista. Ihmistä tulee auttaa löytämään hänelle merkitykselliset tavoitteet, sopivat toimintatavat ja realistiset ensiaskeleet.
Valinnan mahdollisuudet, onnistumisen kokemukset, seuranta sekä ammattilaisilta ja vertaisilta saatava tuki vahvistavat pystyvyyden tunnetta ja pitkäjänteistä itsehoitoa.
Pitkittyneessä kivussa tieto ja itsehoidon taito tulee yhdistää yksilöllisesti sovitettuun liikkumiseen sekä tarvittaessa psykologiseen ja sosiaaliseen tukeen.
Miten kansalaisten tietoja ja taitoja voidaan edistää?
| Vastuutaho | Mitä tulee tehdä? |
|---|---|
| Valtakunnallinen |
Nimetään vastuutahot ja resursoidaan työn ja tulosten seuranta:
|
| Hyvinvointialueet, työterveyshuolto |
|
| Kunnat |
|
| Yliopistot ja korkeakoulut |
|
| Järjestöt |
|
→
Tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäiset, tutkimusnäyttöön perustuvat tule-terveyden ydinviestit ja selkeät hoitoon hakeutumisen ohjeet. Niitä tulee välittää eri ikäryhmille kouluissa, opiskeluterveydenhuollossa, työpaikoilla, sosiaali- ja terveyspalveluissa, järjestöissä ja luotettavissa digipalveluissa.
Tietoa on tarjottava ymmärrettävästi, saavutettavasti ja eri kielillä sekä myös niille, jotka eivät käytä digipalveluja. Lisäksi ammattilaisten tulee käyttää yhdenmukaista, toimintakykyä ja toivoa vahvistavaa viestintää.
Tavoitteena ei ole vain lisätä tietoa, vaan vahvistaa kansalaisten kykyä tehdä perusteltuja valintoja, toimia oireiden kanssa ja hakeutua tarkoituksenmukaisen avun piiriin.