Aluksi: Mistä on kyse?

Eduskuntapuolueiden yhteinen tavoite1 on nostaa väestön fyysistä toimintakykyä 15 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Jotta tavoitteessa onnistuttaisiin, on kohdennettava toimia niihin sairauksiin ja vaivoihin, jotka heikentävät ihmisten fyysistä toimintakykyä eniten – eli tuki- ja liikuntaelin (tule)-ongelmiin.

Kansallinen TULE-ohjelma 2026–2030 on koonti päätöksenteon tueksi ja tuki- ja liikuntaelinterveyden edistämiseen. Se kokoaa tutkittuun tietoon perustuvan tilannekuvan siitä, mitä valtio, hyvinvointialueet, kunnat, työelämä ja järjestöt voivat tehdä suomalaisten työ- ja toimintakyvyn sekä yhteiskunnan talouden ja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Ohjelma on suunnattu valtakunnallisille päättäjille, ministeriöiden viranhaltijoille, hyvinvointialueiden ja kuntien valmistelijoille sekä terveyden edistämisen ja sote-palvelujen asiantuntijoille.

Työkyky kuvaa työntekijän voimavarojen (terveys ja henkiset voimavarat) sekä työn vaatimusten välistä suhdetta3.

Tule-ongelmilla tarkoitetaan laajaa kirjoa terveysongelmia, jotka yltävät yksilön arkea selvästi haittaavista, mutta ohimenevistä kivuista sellaisiin toimintakykyä merkittävästi rajoittaviin tule-sairauksiin, jotka voivat pahimmillaan johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.

Tässä ohjelmassa puhumme tule-sairauksien sijaan tule-ongelmista, koska haluamme sisällyttää ohjelmaan myös sellaiset kansanterveyttä ja -taloutta merkittävästi kuormittavat terveysongelmat, joissa keskiössä ei ole sairausdiagnoosi, vaan hankalat tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät tai niistä aiheutuvat oireet ja toimintakyvyn rajoitteet.

Tule-ongelmat ovat monitekijäisiä terveyshaasteita, joiden syntyyn, pitkittymiseen ja haittoihin vaikuttavat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät sekä ihmisen toimintaympäristö. Siksi ratkaisut eivät rajoitu terveydenhuoltoon tai liikunnan edistämiseen, vaan edellyttävät monialaista yhteistyötä.

Tule-ongelmista kärsivät ovat usein pitkäaikaista kipua kokevia ihmisiä, jotka tarvitsevat sekä terveyttä tukevan arjen, näyttöön pohjautuvaa tietoa, tukea omahoitoon ja kuntoutumiseen, että toimivia palveluja. Usein näihin terveysongelmiin voitaisiin puuttua erilaisilla kansanterveyden toimenpiteillä.

Vaikka tule-ongelmat painottuvat ikääntyneisiin, tilastot osoittavat niiden kuormittavan merkittävästi myös lasten, nuorten ja työikäisten elämää. Ennaltaehkäisy onkin aloitettava jo lapsuudessa fyysisen kunnon heikkenemisen ja ylipainon kehittymisen välttämiseksi.

Kansallista TULE-ohjelmaa tarvitaan, sillä Suomi ikääntyy. Se tarkoittaa, että työikäisten osuuden pienentymisen ja ikääntyneiden osuuden kasvun myötä sote-järjestelmän kuormitus lisääntyy, samalla kun hoivan ja pitkäaikaishoidon tarve sekä kustannukset kasvavat.

Väestön toimintakyvyn vahvistaminen ei ole ainoastaan terveys- tai sosiaalipoliittinen tavoite, vaan myös edellytys työvoiman saatavuudelle, tuottavuudelle ja talouskasvulle.

Pitemmät työurat ja Suomen talouskasvu edellyttävät, että mahdollisimman moni pysyy toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään. Sama pätee myös huoltovarmuuteen ja yhteiskunnan kriisinkestävyyteen.

Tiedossa olevat ratkaisut eivät aina vaadi lisää rahaa. Usein kyse on resurssien uudelleenjaosta tai toimintatapojen muutoksesta.

Kansallinen TULE-ohjelma sisältää tietopohjan ja ratkaisut väestön työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi. Sen tavoitteena on hillitä väestön ikääntymisestä aiheutuvia kustannuksia, kuten hoiva- ja palvelutarpeen kasvua, tukea työurien pidentymistä sekä vahvistaa työn tuottavuutta.

Mitä tarvitaan?
Muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan kansallinen tuki- ja liikuntaelinterveysstrategia sekä tuki- ja liikuntaelin-haittojen ehkäisyohjelma osana pitkäjänteistä terveyspolitiikkaa.

Tämä ohjelma tarjoaa työlle valmiit raamit. Ohjelma on rakennettu kolmen ratkaisun ympärille:
1
Työ- ja toimintakykyä edistävä elinympäristö
2
Toimiva hoito ja kuntoutus
3
Kansalaisten terveyslukutaidon ja itsehoidon taitojen vahvistaminen.

Tule-terveyteen panostaminen on investointi toimintakykyisiin elinvuosiin, työkykyyn, sotejärjestelmän kestävyyteen ja inhimillisesti hyvään arkeen.