Sujuva hoitopolku takaa oikea-aikaisen hoidon ja kuntoutuksen ilman tarpeettomia viiveitä tai lääkärikäyntejä. Lue, millaisia toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja nivelrikon ja rannekanavan vaivojen hoitopolkuihin Etelä-Savon hyvinvointialueella (Eloisa) on kehitetty.
Etelä-Savon hyvinvointialueella on kehitetty aiempaa sujuvampia ja kustannustehokkaampia tule-hoitopolkuja, jotka painottavat kuntoutusta. Monilla muilla alueilla tule-potilas joutuu odottamaan ensin lääkäriaikaa, vaikka kuntoutus voisi alkaa heti fysioterapeutin suoravastaanotolla. Tämä aiheuttaa viivettä hoidon aloittamiseen, kustannuksia ja lääkäriresurssien hukkakäyttöä. Eloisan esimerkkiä voidaan seurata myös muilla alueilla.
Painopiste leikkauksista varhaiseen kuntoutukseen
Eloisassa hoitopolkujen kehittämistyö käynnistyi tarpeesta selkeyttää ja sujuvoittaa polven ja lonkan artroosin, eli nivelrikon, sekä rannekanavaoireyhtymän hoitoa.
Tavoitteena oli
- vähentää tarpeettomia leikkauksia
- vahvistaa konservatiivisen hoidon ensisijaista roolia
- varmistaa potilaan oikea-aikainen ja viipymättä aloitettu hoito.
Ajankohta kehitystyölle oli otollinen, sillä tuore Käden ja käsivarren käypä hoito -suositus tarjosi päivitettyä tietoa ennaltaehkäisevästä lähestymistavasta. Myös polven ja lonkan artroosin hoitopolkujen kehittämisessä painopiste siirtyi varhaisempaan, suunnitelmalliseen kuntoutukseen.
– Rannekanavaoireyhtymän kohdalla huomattiin, että erikoissairaanhoitoon ohjautuu paljon potilaita leikkaustarpeen arvioon ja leikkauksiin, vaikka monesti pelkällä kuntoutuksella saataisiin hyviä tuloksia. Halusimme varmistaa, että kuntoutus aloitetaan mahdollisimman varhain, kertoo Eloisan kehittämisasiantuntija Laura Reinikainen.
Fysioterapeuttitaustainen Reinikainen toimii Eloisalla keskitetyn kuntoutuspalvelun asiantuntijana. Työssään hän tukee vielä nuoren organisaation prosessien ja toimintamallien kuvaamista, yhdenmukaistamista ja tiedolla johtamista.
Uudet hoitopolut perustuvat moniammatilliseen yhteistyöhön
Kehittämistyön ytimessä on ollut moniammatillinen yhteistyö perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaisten kesken.
Moniammatillisia hoitopolkujen suunnittelussa kuultiin mm
- Erikoislääkäreitä, kuten ortopedejä
- suoravastaanottoa tekeviä fysioterapeutteja
- perusterveydenhuollon ylilääkäreitä.
Eloisan alueella kaikki tuki- ja liikuntaelinoireet ja -vaivat, joihin ei liity traumaa tai kuumetta, ohjataan fysioterapeutille. Näin kuntoutus voidaan aloittaa nopeasti esimerkiksi rannekanavaoireisilla potilailla ilman lääkärikäynnin aiheuttamaa viivästystä.
– Uudistuksen myötä suoravastaanottoa tekevät fysioterapeutit voivat tarvittaessa olla rannekanavan asioissa suoraan yhteydessä erikoislääkäriin. Olemme kehittäneet selkeät kriteerit sille, milloin kirurgia konsultoidaan. Aiemmin perusterveydenhuollon lääkäri on toiminut tässä välissä ”kumileimasimena”, kun luotto fysioterapeutin tekemään tutkimukseen ja arvioon on vahva, Reinikainen kertoo.
Uudistuksessa on vahvistettu ammattilaisten ymmärrystä myös muiden hoitoon osallistuvien ammattilaisten osaamisesta. Näin työnjako pysyy selkeänä, ja toisaalta potilaalle osataan antaa entistä paremmin yhdenmukaista tietoa hoidon kulusta.
– Kun toimimme yhdessä ja kaikilla hoitoon osallistuvilla on yhteinen näkemys hoidosta, potilaan luottamus ja sitoutuminen hoitoon vahvistuu. Tämä näkyy myös kuntoutuksen tuloksissa.
Vaikuttaviin toimiin keskittyminen tuo alueelle säästöjä
Tuki- ja liikuntaelinongelmat aiheuttavat Suomelle vuosittain useiden miljardien eurojen kustannukset. Mittavia kuluja syntyy sairauspoissaoloina, työkyvyttömyytenä ja terveydenhuollon menoina. Vuonna 2024 tule-ongelmia kirjattiin noin 6,4 milj. kertaa käyntisyyksi avoterveydenhuollossa.
Eloisan uudet hoitopolut vapauttavat lääkäriresursseja ja vähentävät sairauspoissaoloja.
– Lääkäriaikoja saadaan nyt ohjattua niille potilaille, jotka tarvitsevat ensisijaisesti lääkäriä. Vanhassa mallissa lääkärin vastaanotto oli ikään kuin pakollinen askel kuntoutuksen tiellä, Reinikainen sanoo.
Hoidon siirtäminen lääkäriltä fysioterapeutille on kustannusvaikuttavaa, sillä yhden lääkärin työn hinnalla voidaan kattaa yli kahden fysioterapeutin kustannukset, ostopalvelulääkärin hinnalla jopa viiden.
– Lääkärit tukevat fysioterapeutteja yhä tarvittaessa, työnjakoa vain on selkeytetty. Emme oleta, että fysioterapeutit hoitavat jatkossa lääkärinkin töitä.
Moniammatillinen yhteistyö tuo säästöjä myös hoidon tarpeen arvioinnissa.
– Emme sano potilaalle, että varaa itse aikasi jatkokuntoutukseen, vaan me ammattilaiset saatamme potilasta hoitopolkua pitkin. Me huolehdimme yhdessä siitä, että potilas saa tarvitsemansa hoidon. Tämä parantaa tuloksia ja vähentää ruuhkaa terveysneuvonnassa ja ajanvarauksessa, Reinikainen kertoo.
Eloisassa kehitettyjä hoitopolkuja voidaan hyödyntää myös muilla hyvinvointialueilla. Kuntoutuspainotteinen, moniammatillinen hoitopolku parantaa hoidon vaikuttavuutta, säästää resursseja ja nopeuttaa hoitoon pääsyä.
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry kannustaa hyvinvointialueita jakamaan tietoa toimivista hoitopoluista ja ottamaan käyttöön muilla alueilla hyväksi havaittuja käytänteitä.
Tutkittuun tietoon perustuvat hoito- ja kuntoutuspolut |Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry