Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (tules) ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ja kuntoutuksen tarpeelle. Kelan kuntoutuskursseilla tuetaan aktiivista arkea, mutta kurssin aikana saavutettua aktiivisuustasoa ja kurssin oppeja ei ole aina helppoa ylläpitää arjessa.
Monilla järjestötoimijoilla on laadukasta toimintakykyä ylläpitävää ja kiinnostavaa toimintaa, mutta toiminta ei aina tavoita kuntoutujia. Myöskään kuntoutuksessa ei ole riittävästi hyödynnetty potilas-, liikunta- ja kansalaisjärjestöjen tarjoamia resursseja, jotka voisivat tukea kuntoutujan motivaatiota ja aktiivisuutta arjessa.
Järjestöt osaksi kuntoutuksen hoitopolkua
Järjestöt tarjoavat vertaistukiryhmiä, arjen toimintoja ja tietoa sairauksien tai vammojen kanssa elämisestä ja omahoidosta. Esimerkiksi tules-järjestöillä on satoja liikuntaryhmiä ympäri Suomea. Osallistuminen järjestötoimintaan voi parantaa arjen aktiivisuutta, osallisuutta ja merkityksellisyyden tunnetta, mikä puolestaan edistää kuntoutumista ja toimintakyvyn kehittymistä.
Paikallinen toiminta perustuu kuitenkin usein vapaaehtoisten rajallisiin resursseihin, joten järjestöt tarvitsevat tukea toiminnan markkinointiin ja yhteistyömahdollisuuksien luomiseen. Tarvitaan yhteistyömalli, joka yhdistää kuntoutustahot ja järjestöt, jotta kuntoutujat voivat hyödyntää järjestöjen tarjoamia palveluja helpommin. Yhteistyö madaltaa osallistumisen kynnystä ja tukee kuntoutujaa arjessa mielekkäiden harrastusten ja vertaisten seurassa.
Järjestötoiminta täydentää kuntoutusammattilaisten työtä ja tarjoaa tärkeää tukea. Panostaminen järjestötoiminnan kehittämiseen voi säästää tulevaisuuden hoito- ja kuntoutuskustannuksia.
