Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, jota esiintyy kaikkialla maailmassa. Nivelrikko yleistyy iän myötä. Sen tärkeimpiä oireita ovat kipu sekä liikkumisen vaikeudet.

Nivelrikossa nivelrusto rappeutuu, nivelvälit kaventuvat, nivelet kipeytyvät ja toimintakyky laskee. Muutokset nivelrustossa, luussa ja niveliä ympäröivissä lihaksissa etenevät yleensä hitaasti vuosien kuluessa. Nivelen liikkuvuus vähenee niveltä liikuttavan lihaksiston voiman heikentyessä. Nivelrikko ei ole tarttuva sairaus eikä se leviä nivelestä toiseen, esimerkiksi polvista muihin niveliin, tai johda esim. nivelreumaan. Kaikilla nivelrikko ei pahene eikä välttämättä rajoita merkittävästi toimintaa tai normaaleja arkisia askareita. Sen kanssa voi oppia elämään. Nivelrikkoa esiintyy eniten polvessa, lonkassa, selkärangassa ja käden nivelissä, mutta se voi kehittyä mihin niveleen tahansa.

Nivelrikon syyt

Nivelrikon mekanismeja ei edelleenkään tarkalleen tunneta. Sen oireita hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä ja liikunnalla. Tutkimusten mukaan nivelkuormituksella, kuten fyysisesti raskaalla ammatilla tai harrastuksella, sekä elintavoilla, kuten ylipainoisuudella ja huonolla lihaskunnolla, on vaikutus nivelrikon alkamisprosessiin. Myös yliliikkuvilla nivelillä ja perintötekijöillä on havaittu olevan jonkinasteinen osuus nivelrikon syntyyn.

Nivelrikon oireet

Nivelrikko oireilee erityisesti nivelkipuina. Toinen tyypillinen oire on niveljäykkyys. Nivelkipujen seurauksena toimintakyky ja liikkuminen heikkenevät. Kipuoireet ja toimintakyvyn rajoitukset vaihtelevat eri ihmisillä, ja niitä esiintyy yleensä jaksoittain. Muutaman viikon tai kuukauden hankalia jaksoja voivat seurata vähempioireiset tai täysin kivuttomat jaksot. Lääkäri tekee nivelrikon diagnoosin potilaan oireiden, nivelten tutkimuksen ja röntgenkuvien perusteella.

Nivelrikon tärkein oire on kipu, joka on ainakin aluksi ajoittaista ja voi välillä lieventyä tai kadota kokonaan. Kipua esiintyy rasituksessa, mutta aluksi se tasaantuu levossa. Vähitellen kipukaudet pitenevät ja särky alkaa vaivata myös öisin ja levossa. Jäykkyys, varsinkin aamuisin ja pitkän paikallaan olon jälkeen, ja ylösnousun vaikeudet ovat myös tuttuja oireita. Yleensä nivelet vetreytyvät päivän mittaan. Nivelestä voi kuulua rahinaa, ja ajoittain saattaa esiintyä lukkiutumisen tunnetta.

Niskaseudun ja lanneselän nivelrikko voi aiheuttaa hermopuristusta tuntuen puutumisena ja hermosärkynä raajoissa. Selkärangassa nivelrikko voi ahtauttaa selkäytimestä tulevien hermojen luisia aukkoja, josta on seurauksena jalkoihin säteilevä selkäkipu. Lonkkien ja polvien nivelrikko vaikeuttaa liikkumista ja voi aiheuttaa myös ankaria kipuja. Sormissa nivelrikko tekee kädestä kömpelön ja liikkeessä aristavan.

Nivelrikko todetaan lääkärintarkastuksessa. Kun vaurioituneen nivelen sisäpintaa peittävä nivelkalvo ärtyy, siihen syntyy tulehdusreaktio. Sairastava kokee tämän nivelen kipeytymisenä, joskus turvotuksena ja punoituksena. Tulehdus ei pelkästään aiheuta haittaavia oireita, vaan myös nopeuttaa nivelrikon etenemistä. Tutkittaessa nivelissä todetaan liikerajoitusta ja nivelen muodon muuttumista ryhmyiseksi. Lisäksi voidaan tehdä röntgentutkimuksia, joilla nivelraon kaventumat ja luustomuutokset voidaan todeta.

Nivelrikon toteaminen

Lääkäri tekee nivelrikon diagnoosin potilaan oireiden, nivelten tutkimuksen ja röntgenkuvien perusteella. Diagnoosin tekee yleensä yleislääkäri perusterveydenhuollossa eli terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa.

Nivelkipu on diagnoosiin vaadittava pääoire. Nivelestä voi kuulua myös rahinaa. Pitkälle edennyt sormien, isovarpaan tyvinivelen ja polvinivelen nivelrikko ovat usein nähtävissä jo niveltä katsoessa. Nivel on paksuuntunut ja sen asento saattaa olla virheellinen.

Nivelkipu on diagnoosiin vaadittava pääoire. Nivelestä voi kuulua myös rahinaa. Pitkälle edennyt sormien, isovarpaan tyvinivelen ja polvinivelen nivMikäli nivelten kivun ja/tai liikeratojen rajoittumisen perusteella epäillään nivelrikkoa, varmistetaan diagnoosi nivelten röntgentutkimuksella. Röntgenkuvassa nähdään nivelrikon aiheuttamat muutokset: nivelraon kaventuminen nivelruston häviämisen seurauksena, nivelruston alla sijaitsevan luukudoksen ns. subkondraaliluun skleroosi eli tiivistyminen, kystia eli luuonteloita sekä osteofyyttejä (luupiikit).

Kipu ja röntgentutkimuksen tulos eivät aina kohtaa: aina röntgenkuvassa näkyvä nivelrikkolöydös ei aiheuta kipuja eivätkä kaikki nivelkivut puolestaan näy röntgenkuvassa.

Nivelrikon hoito

Nivelrikkoa ei voida parantaa, mutta sen kanssa voidaan oppia pärjäämään. Omahoidon merkitys korostuu nivelrikossa. Hoito vaatii usein muutoksia elämäntavoissa.

Nivelrikon hoidossa ovat tärkeitä liikunta ja lepo, laihdutus, liikehoidot, liikkumisen apuvälineet, lääkkeet ja tarvittaessa osalla myös leikkaus. Nivelrikon ensisijainen hoito on lääkkeetöntä eli omatoimista liikuntaa, ammattilaisten antamaa liikuntahoitoa sekä painonpudotusta ja -hallintaa. Nivelrikon hoito ja kuntoutus kuuluvat pääosin perusterveydenhuoltoon eli terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon.

Henkinen hyvinvointi on tärkeä kivun hallinnassa. Pitkäaikaiset kivut masentavat monilla mieltä. Kipu heijastuu myös muuhun perheeseen ja ihmissuhteisiin. Ahdistuneisuus ja masennus ovat usein seurausta kivusta, ja ne helpottuvat, kun kipuun saadaan lievennystä. Kivun jatkuva tarkkailu, sosiaalinen eristäytyminen ja epämiellyttävät asiat ylläpitävät kipua, joten kiinnitä huomiosi mielekkääseen tekemiseen. Myönteiset ja miellyttävät ajatukset vähentävät koettua kipua. Kokeile rentoutumismenetelmiä kivun hallintakeinona.

Nivelrikon kustannukset

Nykyään maksettavista työkyvyttömyyseläkkeistä kuusi prosenttia on myönnetty nivelrikon perusteella. Nivelrikko johtaa maassamme vuosittain yli 600 000 lääkärissäkäyntiin. Nivelrikkoisia arvioidaan olevan Suomessa noin miljoona. Nivelrikon on arvioitu aiheuttavan lähes miljardin euron vuosittaiset kustannukset maassamme.