TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEKUSTANNUKSET

Kun sairaus johtaa työkyvyttömyyteen, haetaan ensin yleensä sairauspäivärahaa. Jos sairaus pitkittyy, voidaan hakea työkyvyttömyyseläkettä. Sitä voi saada työeläkkeenä ja kansaneläkkeenä. Kela ja työeläkelaitos selvittävät edellytykset ammatilliseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen ennen kuin työkyvyttömyyseläkkeestä päätetään. Kelan maksama työkyvyttömyyseläke alkaa yleensä noin vuoden kuluttua sairastumisesta. Työkyvyttömyyseläkettä voi saada ilman määräaikaa tai määräaikaisesti, jolloin sen nimi on kuntoutustuki.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on vähentynyt huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana.  Vuonna 2018 työeläkejärjestelmästä sai työkyvyttömyyseläkettä 138 900 henkilöä, heistä 17 % sai osatyökyvyttömyyseläkettä.. Vuoden 2018 alusta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi kuitenkin selvään kasvuun.

Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden suurimmat ryhmät olivat mielenterveyden häiriöt (43 %), tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (25 %), hermoston sairaudet (9 %) ja verenkiertoelinten sairaudet (6 %). Mielenterveyden häiriöiden osuus on ollut suurin vuodesta 2000 lähtien.

Eläketurvakeskuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli noin 20 000. Työkyvyttömyyseläkkeiden siirtyneiden määrän lisääntymisestä 47 % johtui mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnettyjen eläkkeiden lisääntymisestä ja 21% (N=4 200)  johtui tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella myönnettyjen eläkkeiden lisääntymisestä. 

 
Vuonna 2018 tule-sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 4 200 henkilöä. Lähde: ETK 2019.