KUNTOUTUSKUSTANNUKSET

Kuntoutuksen tavoitteena on edistää sairaan, vammaisen tai vajaatoimintakykyisen ihmisen toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, hyvinvointia, osallistumismahdollisuuksia ja työllistymistä. 

Sosiaalivakuutukseen perustuvasta lakisääteisestä kuntoutuksesta vastaa kolme eri tahoa; Kela, Työeläkelaitokset ja  Vakuutuslaitokset.

Lisäksi kuntoutusta järjestävät kunnat (lääkinnällinen kuntoutus, kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus), työhallinto (ammatillinen kuntoutus) ja ammatilliset oppilaitokset (ammatillinen kuntoutus).

Kelan kuntoutustilastot antavat kokonaiskuvan sen valtakunnallisesti toteuttamasta kuntoutuksesta. Kelan järjestämän kuntoutuksen tarkoituksena on vajaakuntoisten tai vaikeavammaisten työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja säilyttäminen niin, että hän selviää mahdollisimman hyvin työssä ja jokapäiväisessä elämässään sairaudestaan tai vammastaan huolimatta.

Kelan järjestämää ja korvaamaa kuntoutusta voivat käytännössä saada kaikki Suomessa asuvat henkilöt. Tilastossa ovat mukana kaikki kuntoutujat, joiden kuntoutuksesta Kelalle on vuoden aikana aiheutunut kustannuksia tai joille on vuoden aikana maksettu kuntoutusrahaa.

Tule-kuntoutuskustannusten kannalta olennaisia ovat tule-sairauksien perusteella kuntoutuspalveluja saaneet sekä tule-kuntoutuksen määrä, kesto ja kustannukset. Myös tule-sairauksien takia kuntoutusrahan saajat ja kuntoutusrahan kustannukset ovat tule-kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä.

Tarkasteltaessa tule-sairauksista aiheutuneita kuntoutuskustannuksia, tulee muistaa, kuntouksen aiheuttamien kustannusten avulla vähennetään sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksia. Tule-kuntoutuksen on osoitettu olevan kannattavaa eli se vähentää tule-sairauksista aiheutuvia kustannuksia yksilölle ja yhteiskunnalle.

Vuonna 2018 Kela tarjosi tule-kuntoutuspalveluita 17 276 saajalle noin 30,6 miljoonalla eurolla. 

Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan vuonna 2018 työeläkekuntoutujia oli lähes 18 400, kasvua edellisvuodesta oli 8 prosenttia. Tule-sairauksien osuus kuntoutujien määrästä oli 4 746 ja se oli suurin yksittäinen diagnoosryhmä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuntoutujien lukumäärä on yli kaksinkertaistunut. Erityisesti naisten osuus on kasvanut 2000-luvun alusta lähtien.

Kuntoutujien ohella myös kuntoutuskustannukset kasvoivat samassa suhteessa. Vuonna 2018 kuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat 167 milj. €, kasvua edellisvuodesta 11 prosenttia. Kustannuksista toimeentulokorvausten osuus oli 145 milj. €.

Vuoden aikana päättyi 8 405 kuntoutusta, 12 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kuntoutujista 63 prosenttia palasi takaisin töihin ja 11 prosenttia siirtyi eläkkeelle. Työelämästä kuntoutukseen hakeutuneista lähes 70 prosenttia palasi töihin tai työllistyi heti kuntoutuksen jälkeen. Eläketaustaisista, lähinnä kuntoutustuella olevista, noin puolet työllistyi.

 
Työelämästä kuntoutukseen hakeutuneista lähes 70% palasi töihin tai työllistyi heti kuntoutuksen jälkeen. Lähde: ETK 2019.

Muutoksia kuntoutukseen

Nuorten pääsy ammatilliseen kuntoutukseen helpottuu

Kela voi jatkossa myöntää ammatillista kuntoutusta ilman lääkärinlausuntoa 16–29-vuotiaalle nuorelle, jolla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai jonka opinnot ovat keskeytyneet tai vaarassa keskeytyä.
Arvion nuoren toimintakyvystä voi jatkossa tehdä esimerkiksi sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön tai Ohjaamon työntekijä.
Myös terveydenhuolto voi ohjata nuoren kuntoutukseen kuten aikaisemminkin.
Kirjallisen hakemisen sijaan kuntoutukseen voi hakea suullisesti.
Sairauden ja kuntoutuksen ajalta maksettaviin päivärahoihin tasokorotus
Sairauspäivärahan sekä kuntoutus- ja erityishoitorahan vähimmäismääriä korotetaan 0,91 e/pv. Uusi vähimmäismäärä on 24,64 e/arkipäivä.
Nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 31,02 e/arkipäivältä vuonna 2018 (30,41 e/pv vuonna 2017).
Kela muuttaa jo maksussa olevat päivärahat automaattisesti.

Kuntoutustuki ei estä yrittäjän työterveyshuollon korvauksia
Yrittäjät, joiden YEL- tai MYEL-vakuutus on lakkautettu työkyvyttömyyden perusteella, voisivat kuntoutustuella tai määräaikaisella tapaturmaeläkkeellä ollessaan saada työterveyshuollon korvauksia. Muutos odottaa presidentin vahvistusta.