Tuki- liikuntaelinongelmat tilastojen valossa

TULE-ongelmat kuormittavat ihmisten arkea alentaen niistä kärsivien ihmisten toimintakykyä ja elämänlaatua. WHO:n selvitys osoittaa TULE-ongelmien olevan toiseksi suurin työkyvyttömyyden ja toiminnanvajauksen aiheuttaja maailmassa, erityisesti Euroopassa. Yli 180 maata kattavan selvityksen mukaan TULE-ongelmista johtuva työkyvyttömyys ja osatyökykyisyys ovat yleistyneet noin kolmanneksen vuosina 2000–2015.

TULE-ongelmat aiheuttavat myös merkittäviä kansantaloudellisia kustannuksia. Nämä muodostuvat sekä suorista että epäsuorista kuluista. Suoriin kuluihin kuuluvat muun muassa hoito-, lääke-, leikkaus- ja kuntoutuskulut sekä työkyvyttömyyden kustannuksia. Epäsuoriin kustannuksiin lukeutuvat työnantajien tilastoihin jäävät kustannukset, tuottavuuteen liittyvät kustannukset ja TULE-ongelman aiheuttamat välilliset kustannukset esimerkiksi syrjäytymisestä.

Vuonna 2018 THL tilastoi yli 600 000 avoterveydenhuollon käyntiä TULE-ongelmien vuoksi. Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudossairauksien diagnoosiryhmä oli terveyskeskuslääkärin avosairaanhoidon vastaanottokäynneillä eniten kirjattu ICD-10 -tautiluokituksen mukainen pääryhmä vuonna 2018. TULE-diagnoosit aiheuttivat myös eniten käyntejä asiakasta kohti suhteutettuna: yleisin syy useimpiin käynteihin oli kyynärvarren murtuma. Seuraavaksi yleisimmät, useita käyntejä vaatineet diagnoosit olivat myös TULE- diagnooseja: polven nivelrikko ja polven tai säären murtuma.

TULE-ongelmien aiheuttamia kokonaiskustannuksia avoterveydenhuollossa on toistaiseksi hyvin vaikea arvioida. THL:n arvion mukaan korkeimmat TULE-ongelmiin liittyvät hoidon kustannukset perusterveydenhuollossa asukasta kohden ovat Etelä-Karjalassa: noin 46 000 euroa tuhatta asukasta kohdeen. Koko maan tasolla kustannusten arvioidaan olevan noin 24 000 euroa tuhatta asukasta kohden.

tule-lukuja-kuvina