Kuntoutuksella toimintakykyä

Kuntoutuksen tavoitteena on edistää sairaan, vammaisen tai vajaatoimintakykyisen ihmisen toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, hyvinvointia, osallistumismahdollisuuksia ja työllistymistä. Oikea-aikainen kuntoutus vähentää TULE-ongelmista aiheutuvia kustannuksia yksilölle ja yhteiskunnalle.

Sosiaalivakuutukseen perustuvasta lakisääteisestä kuntoutuksesta vastaa kolme eri tahoa; Kela, Työeläkelaitokset ja vakuutuslaitokset. Lisäksi kuntoutusta järjestävät kunnat (lääkinnällinen kuntoutus, kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus), työhallinto (ammatillinen kuntoutus) ja ammatilliset oppilaitokset (ammatillinen kuntoutus) sekä järjestöt (mm. sopeutumisvalmennus).

Kelan mukaan vuonna 2019 TULE-ongelmien vuoksi kuntoutusta sai Suomessa 18 300 henkilöä. Kelan kuntoutuskustannukset ovat laskeneet TULE-kuntoutuksen osalta 48 prosenttia vuodesta 2015. Tätä selittänee laitoskuntoutusten vähentäminen ja toisaalta myös se, että avokuntoutuskursseja on ollut vaikeampi täyttää. TULE-sairauksien kuntoutuskustannukset ovat toiseksi suurin kustannuksia aiheuttava sairauspääryhmä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden jälkeen.

Kuntoutuksella on myös tärkeä rooli ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpidossa. Ikääntyneiden kuntoutuksen aiheuttamilla kustannuksilla voidaan lisätä toimintakykyisiä elinvuosia kotona sekä hoidon ja hoivan määrää ja tasoa. Ikääntyneiden kuntoutuksen roolin olisikin tärkeää nousta tulevaisuudessa väestön ikääntyessä nopeasti.

Oikea-aikainen
kuntoutus vähentää
TULE-ongelmista
aiheutuvia kustannuksia
yksilölle ja
yhteiskunnalle