1. TULE-terveyttä edistetään aktiivisesti yhteiskunnan kaikilla sektoreilla

TULE-terveyden ja kansalaisten toimintakyvyn edistäminen valtion, alueiden ja kuntien tasolla perustuu tietoon, on poikkihallinnollista, systemaattista, pitkäjänteistä ja riittävästi resursoitua.

Tähän asti vastuun elintavoista on nähty olevan pitkälti yksilöllä. Yhteiskunnallisilla toimilla, kuten elinympäristöä kehittämällä voidaan kuitenkin tukea yksilön terveyttä edistäviä elintapoja. Kunnilla on lakisääteinen vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamisesta. Laadukasta terveyden edistämisen työtä ohjaa tieto kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilasta ja kehityskohteista. Parhaimmillaan terveydenedistämistyö on systemaattista, pitkäjänteistä sekä riittävästi resursoitua ja kunnan kaikki hallinnonalat kattavaa. Työtä kehitetään säännöllisesti ja järjestöt ovat mukana toiminnassa kumppaneina. TULE-terveyttä ja toimintakykyä edistetäänkin tehokkaimmin kansan-terveyden tasolla tekemällä terveyttä edistävät elintapavalinnat mahdollisimman helpoiksi, esteettömiksi ja houkutteleviksi.

TULE-terveyttä kotikulmilta

Liikkuva elämäntapa on tärkein TULE-terveyden edellytys. Liikkumattomuuden kustannusraportin mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat varovaisimmankin arvion mukaan yli 3 miljardia euroa vuosittain. Liikkumisen tekeminen helpoksi valinnaksi arjessa tarkoittaa muun muassa toimivaa julkista liikennettä sekä turvallisia, hoidettuja ja houkuttelevia kävely- ja pyörätieverkostoja. Tutkimusten mukaan aktiivisen siirtymisen mahdollisuuksien lisääminen, eli rakennettu ympäristö kuten viheralueet, alueen käveltävyys ja aktiivisen liikkumisen infrastruktuuri lisäävät aktiivista liikkumista paikasta toiseen. Esteetön liikkumisympäristö edistää ja mahdollistaa myös apuvälineitä käyttävien ihmisten yhdenvertaisen liikkumisen. Liikkumiseen kannustavan ympäristön puolestaan on arvioitu myös vähentävän terveydenhuollon kustannuksia. Tutkimukset viittaavat siihen, että ihmiset, jotka kävelevät ja pyöräilevät päivittäisiä matkojaan liikkuvat enemmän ja heidän painoindeksinsä on pienempi kuin esimerkiksi yksityisautoilijoilla. Maankäyttö ja kaavoitus ovatkin tärkeässä roolissa terveyden edistämistyössä. Viihtyisä ja hyvin suunniteltu elinympäristö tekee arkisen siirtymisen mielekkääksi nimenomaan liikkumalla.

Elinympäristö,
joka tukee liikkumista
arjessa tuo säästöjä
terveydenhuoltoon

Esimerkiksi pyöräteiden on laskettu olevan kustannustehokkaita ja nettohyötyjen tulevan nimenomaan terveysvaikutuksista. Valtakunnallisesti on laskettu, että kävelyn lisääminen Suomessa 20 prosentilla tuottaisi yhteensä 3,3 miljardin euron ja pyöräilyn lisääminen 1,1 miljardin euron arvosta terveyshyötyjä. On olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että pyöräilyinfrastruktuuriin kohdistettujen investointien hyöty-kustannussuhde on vähintään viisinkertainen.

Myös vapaa-ajan liikkumisen mahdollistavat lähiliikuntapaikat, kuten polut, kentät ja ulkokuntosalit voivat lisätä liikuntaa merkittävästi. Tapaturmien ehkäisemiseksi tarvittava valaistus, auraus ja hiekoitus ovat avainasemassa. Esteettömyyden kannalta on myös tärkeää, että asuinalueilta löytyy riittävän tiheästi sijoitettuja puistonpenkkejä. Esteettömyys tulee huomioida myös sellaisissa paikoissa, jotka on pääasiassa suunnattu hyvän toimintakyvyn omaaville.

Vaikka elinympäristön tarjoamat mahdollisuudet olisivat huipussaan, liikunnan aloittaminen voi olla vaikeaa. Taustalla voi olla huonoja kokemuksia, kykenemättömyyden tunnetta tai terveydellisiä seikkoja kuten esimerkiksi TULE-kipuja. Jos kipu estää liikkumista, on tärkeää saada terveydenhuollosta apua. Monia voitaisiin kuitenkin auttaa myös kunnan liikuntaneuvonnassa. Liikuntaneuvonnan palvelut, kuten yksilöajat, ”kävele sisään ja kysy” -toimintamalli, ohjatut kuntosali- ja liikuntatunnit jne. madaltavat kynnystä pyytää apua. Myös liikuntaneuvonnan integroimisesta terveydenhuoltoon voi olla hyötyä ja vaikutuksia terveyskeskuskäyntien vähentymiseen.

Edellä esitettyjen, TULE-terveyttä edistävien toimenpiteiden toteutumista voidaan edistää muun muassa sisällyttämällä siihen liittyviä mitattavia tavoitteita kunnan hyvinvointikertomukseen ja -tavoitteisiin, kun tavoitteet ja seurattavat indikaattorit on kirjattu.

Painonhallintaan kannattaa panostaa kunnissa

Myös painonhallinta tukee TULE-terveyttä. Nykytiedon mukaan esimerkiksi joka neljäs polvikipu jäisi alkamatta, jos ylipainoa ei olisi. Laskennallisesti voidaan ajatella, että tällainen määrä tekemättä jääviä tekonivelleikkauksia säästäisi 50 000 asukkaan kunnassa noin miljoona euroa vuodessa. Painonhallintaa tukeviin palveluihin ja elinympäristöön kannattaa panostaa. Jos esimerkiksi polviryhmiä ohjaava, kunnan palkkaama liikuntaneuvoja saa välillisesti ryhmätoiminnalla siirrettyä myöhemmäksi neljän tekoniveltä tarvitsevan henkilön leikkausta, on hänen vuosipalkkansa sivukuluineen kustannettu. Lisäksi liikkumisen hyödyt ovat moninaisempia kuin vain TULE vaivoihin kohdistuvia. Esimerkiksi polven nivelrikon kuntoutukseen panostaminen näyttäisi tuottavan kliinisiä ja taloudellisia hyötyjä myös muiden kansansairauksien ehkäisylle.

Indikaattori Lähde
Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi sotkanet.fi
Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus sotkanet.fi
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi sairauspäivärahaa saavien määrä Kela
Selän alaosan kipuja Kouluterveyskysely
500m kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuus terveytemme.fi
Kykenee liikkumaan yksin ilman vaikeuksia sotkanet.fi
Aikuisilla: lihavien osuus FinSote
Yläkoululaisilla: ylipainoisten osuus potilastietojärjestelmä (Avohilmo)
Lonkan kokonivelproteesin ensiasennukset (Leikkauksia 100 000 / 40 vuotta täyttänyttä kohden) thl.fi/far
Polven tekonivelten ensiasennukset (Leikkauksia 100 000 / 40 vuotta täyttänyttä kohden) thl.fi/far
Lonkkamurtumat (lonkkamurtumien ikävakioitu ilmaantuvuus, joka on vanhustenhoidon
laadun tärkein indikaattori sekä ensimmäisen lonkkamurtuman jälkeen toisen lonkkamurtuman
ilmaantuminen kahden vuoden kuluessa)
terveytemme.fi
Perfect ja HILMO -tietokannat
Osteoporoosi-/murtumahoitajien määrä TEA-viisari
Liikuntasuunnitelma tai kehittämisohjelma TEA-viisari
Kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden seuranta ja arviointi TEA-viisari
Liikunta käsitelty kuntastrategiassa TEA-viisari
Liikunnan edistämistä käsittelevä poikkihallinnollinen työryhmä TEA-viisari
Kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta hyvinvointikertomuksissa TEA-viisari

Taulukko 1. Väestön tuki- ja liikuntaelinterveydestä kertovia indikaattoreita, joiden perusteella voi seurata tietoja kunnittain/sairaanhoitopiireittäin.