Erityisesti kroonisen kivun riskissä olevat potilaat olisi hyvä tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämän toteutumiseksi kivun olemusta tulee ymmärtää nykyistä laajemmin. Esimerkiksi riskitekijöitä omaavat lapset ja nuoret olisi usein mahdollista tunnistaa jo koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa. Lapsen ja nuoren kipu koskettaa koko perhettä, ja siksi myös koko perhettä pitäisi kuulla ja tukea. Varhainen tunnistaminen on tärkeää myös kroonisen kivun riskissä olevilla aikuisilla ja ikääntyneillä. Aikainen interventio voi ehkäistä kroonistumisen sekä lisätä ja ylläpitää toimintakykyä.
Tällä hetkellä monen potilaan kohdalla suurin ongelma hoitopolussa on, että hoitopolku ei välttämättä edes ala. Usein hoitopolun sijaan toteutetaan vain yksittäisiä toimenpiteitä. Tule-ongelmien kroonistumisen ehkäisemiseksi hoitopolut pitäisi järjestää niin, ettei potilaalle tulisi pitkää odotusaikaa ilman hoitokontaktia. Kuntoutuksen pitäisi alkaa ensimmäiseltä käynniltä ja olla kiinteä osa hoitopolkua. Tule-ongelmiin liittyvät hoitosuositukset osoittavat hoitopolkujen kokonaisuuden merkityksen. Niihin tulisi saada diagnoosi, hoito, omahoidon ohjaus ja tarvittaessa kuntoutus viivytyksettä. Lisäksi hoidon tehon seuranta olisi varmistettava. Koska suuri osa tule-ongelmista helpottuisi terveellisillä elintavoilla, palveluvalikoiman pitäisi sisältää myös palveluita elintapaohjaukseen ja arjessa tapahtuviin muutoksiin.
Terveydenhuollossa ei toistaiseksi ole riittävästi tietoa kuntoutuksen eri vaihtoehdoista. Vuonna 2019 julkaistussa, Kelan tule-kuntoutuksia selvittäneessä raportissa todettiin, että työpaikoilla, työterveyshuollolla ja muilla kuntoutustarvetta kartoittavilla tahoilla tulisi olla enemmän tietoa Kelan järjestämästä tule- kuntoutuksesta.
Luodaan mahdollisuus moniammatilliseen työhön
Sanna Marinin hallitusohjelmassa on maininta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjaon ja toimintatapojen uudistamisesta: ”Jaetaan tehtäviä yhä laajemmin eri ammattiryhmien välillä. Moniammatillisten tiimien käyttö ja työnjaon kehittäminen takaavat hoidon jatkuvuuden ja vaikuttavuuden, palvelujen sujuvuuden ja kustannusten hallinnan”. Tämä kirjaus on tule-potilaiden ja ammattilaisten kannalta tärkeä. Tuleva sote-ratkaisu toivottavasti poistaa joitain epäkohtia ja esteitä moniammatillisen työotteen tieltä.
Hyvä hoitopolku on jo itsessään merkki moniammatillisuuden toteutumisesta. Hoitopolun saumattomuus on osa hyvää hoitoa ja kuntoutumista. Moniammatillisuus tarkoittaa paitsi ryhmän yhteistä toimintaa, myös jokaisen yksittäisen työntekijän konkreettista toimintaa suhteessa muihin työntekijöihin, jolloin kullakin ammattilaisella on oma roolinsa. Esimerkiksi kipu ja masennus linkittyvät hyvin usein toisiinsa. Olisikin tärkeää, että näitä ei hoidettaisi täysin erillisinä asioina, vaan potilas saisi moniammatillista hoitoa.
Ikääntyneiden kuntoutuksessa työparitoiminta voisi muodostua fysioterapeutin ja sairaanhoitajan tai toimintaterapeutin ja sairaanhoitajan muodostamasta työparista, jota tarvittaessa täydennetään kuntoutujien tarpeista riippuen lääkärin, psykologin tai sosiaalityöntekijän työpanoksella.
Tule-tutkimuksen rahoitus turvattava
Ymmärrys kivusta ja sen vaikutus- ja hoitomekanismeista on muuttunut suuresti viime vuosina. Jotta ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti, tarvitaan näyttöön perustuvia uusia toimintatapoja, hoitomalleja ja hoitopolkuja, kuntoutusta ja omahoidon ohjausta. Tähän tarvitaan poikkitieteellistä tutkimusta ja sellaisen rahoitusta muun muassa epidemiologian, lääketieteen, psykologian ja genetiikan saralla. Myös moniammatillisuuden huomioiminen tutkimustyössä on tärkeää. Mitä enemmän on tietoa, sitä paremmin hoitoa voidaan kohdentaa.