Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on aloittanut kokeilun, joka palauttaa omalääkärit perusterveydenhuoltoon yrittäjinä. Ammatinharjoittajamallissa lääkäri vastaa potilasjoukkonsa hoidosta, mutta saa vapauden järjestää työnsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Voisiko mallista löytyä ajatusta myös fysioterapeuttien suoravastaanoton kehittämiseen?
Omalääkärimallia ehdotetaan usein ratkaisuksi perusterveydenhuollon ongelmiin. Jos tutulle lääkärille pääsee sujuvasti, terveysongelmat eivät kasaudu tai hoitopolku mutkistu. Tutkimukset ovatkin osoittaneet, että mitä pidempi yleislääkärin ja potilaan hoitosuhde on, sitä parempia hoitotuloksia saavutetaan.
Yksi kiinnostava omalääkärikokeilu käynnistyi viime vuoden lopulla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Siellä omalääkäritoimintaa kokeillaan yrittäjävetoisesti, eivätkä kokeiluun osallistuvat lääkärit ole virkasuhteessa hyvinvointialueeseen.
– Kokeilulla tavoitellaan korkeaa hoidon jatkuvuutta. Sillä pyritään myös pitämään kokeneet yleislääkärit töissä julkisessa terveydenhuollossa, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelualuejohtaja Markus Paananen.
Omalääkärimallissa yleislääkärille osoitetaan väestöstä tietty osa, jonka hoidosta hän vastaa yhdessä hoitajaparinsa kanssa. He päättävät itse, miten työ ja potilaiden hoito on fiksuinta järjestää. Yrittäjävetoisen mallin takaama työn autonomia ja muut kannustimet kiinnostavat Paanasen mukaan monia lääkäreitä.
Toimisiko ammatinharjoittajamalli myös fysioterapeuteilla?
Tuki- ja liikuntaelinongelmat sitovat enemmän lääkäriresursseja kuin mikään muu sairausryhmä. Selkävaivaiset ja lonkkakipuiset ihmiset päätyvät hyvinvointialueilla lääkärin vastaanotolle, vaikka oikea osoite olisi fysioterapeutin suoravastaanotto. Siellä kuntoutus alkaa heti, ja fysioterapeutilla on riittävästi aikaa asiakkaan ohjaukseen. Lääkärin vastaanotto on usein tarpeeton.
Fysioterapeutin suoravastaanotto on käytössä kaikilla hyvinvointialueilla. Tätä mahdollisuutta osataan kuitenkin hyödyntää vaihtelevasti – joillain alueilla huonosti.
Voisiko ammatinharjoittajamallista löytyä ratkaisua myös kuntoutuksen puolelle? Entä jos fysioterapeutti toimisi ammatinharjoittajana, jonka vastaanotolle potilaat hakeutuisivat suoraan?
– Yksityisellä puolella ihmiset voivat varata ajan suoraan fysioterapeutille ja saada apua tule-ongelmiinsa. Tämän tulee olla mahdollista myös julkisella sektorilla. Ehkä fysioterapeuttien ammatinharjoittajamalli voisi osaltaan tehostaa suoravastaanotolle pääsyä, sanoo Tule ry:n puheenjohtaja Noora Koponen.
Ajattelu on LUVNin Paanasen mukaan oikean suuntaista, vaikka suunnitelmia fysioterapeuttien ammatinharjoittajamallista heillä ei toistaiseksi ole.
– Fysioterapeutit ovat todella taitavia hoitamaan selkäkipua, niska-hartiaseudun vaivoja, olkapääongelmia ja muita tule-pulmia. He pystyvät monesti auttamaan enemmän kuin lääkäri. Turhat mutkat hoitopoluilta täytyy ehdottomasti saada pois, Paananen sanoo.
Sote-kriisi ei selviä, jos kuntoutus ei ole osa ratkaisua
Tuki- ja liikuntaelinvaivat ja niiden kuntoutus täytyy Tule ry:n Koposen mukaan nostaa olennaiseksi osaksi sote-kriisin ratkaisua. Ne ovat yleisimpiä diagnooseja, ja tämän tulee näkyä myös hoidon järjestelyissä entistä vahvemmin. Kaikki keinot esimerkiksi fysioterapeutin suoravastaanoton tehostamiseen kannattaa selvittää.
Tule-potilaiden aiheuttamaa kuormaa lääkäreiden vastaanotoilla voidaan keventää. Esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueella vain alle kaksikymmentä prosenttia fysioterapeutin suoravastaanotolla käyneistä potilaista päätyy saman vaivan kanssa lääkärin vastaanotolle seuraavien kolmen kuukauden aikana.
– Jos selkäkipuinen joutuu odottamaan kaksi viikkoa lääkärin aikaa ja olemaan sairauslomalla, sillä on isot merkitykset sekä taloudelle että ihmisen toimintakunnolle ja sen palautumiselle, sanoo Koponen.
– Fysioterapeuttien suoravastaanottoa täytyy johtaa nykyistä paremmin, ja potilaita tulee lähettää rohkeammin fysioterapeuttien suoravastaanotoille. Fysioterapeutit kyllä tietävät, jos potilas täytyy ohjata myös lääkärin vastaanotolle, Koponen jatkaa.
Fysioterapeutit otettava hoidon etulinjaan
LUVNilla fysioterapeutteja ollaan tuomassa hoidon etulinjaan muilla keinoilla. Alueen potilaat voivat esimerkiksi jo nyt tietyin ehdoin varata ajan itse suoraan hyvinvointialueen fysioterapeutille. Myös potilaan alkuarvioita ollaan siirtämässä osin fysioterapeuteille.
Nyt pilotoitavassa ammatinharjoittajamallissa fysioterapeuttien roolia voisi Paanasen mukaan korostaa esimerkiksi siten, että lääkärin ja hoitajan muodostamalla työparilla olisi tietyt fysioterapeutit, joille he ohjaavat potilaita. Tiimityö voisi tukea fysioterapeutin suoravastaanotolle päätymistä.
– Sen kanssa meillä on vielä tekemistä, että potilaiden ohjaus avosairaanhoidosta ja terveysasemilta fysioterapeuttien suoravastaanotoille toimisi tehokkaammin. Teemme asian eteen töitä koko ajan, Paananen sanoo.
Myös tule-potilaat hyötyvät omalääkäristä
Mitä yrittäjävetoinen omalääkärimalli sitten tarkoittaa Länsi-Uudenmaan alueen tule-potilaille? Paanasen mukaan he hyötyvät mallista.
– Omalääkärimalli on potilaan näkökulmasta ylivertainen. Tuttu lääkäri muistaa potilaan ja hänen elämänsä yksityiskohdat. Vaivoja ei tarvitse joka kerta selittää alusta asti, Paananen kuvailee.
Hän muistuttaa, että moni tule-potilas on myös kipupotilas. Kipupotilaiden hoidossa pitkäaikainen hoitosuhde on erityisen merkittävä tekijä hoidon onnistumisessa. Tule-potilas hyötyy, jos tarvittaessa tavattava lääkäri on ennestään tuttu, vaikka ensikontaktin ottaisikin esimerkiksi fysioterapeutin suoravastaanotolle.
Paananen korostaa, että tutkimusten mukaan juuri yleislääkärin ja potilaan hoitosuhteen jatkuvuus on keskeinen tekijä hoidon tuloksellisuudessa. Siksi ammattinharjoittajamallin kokeilussa keskitytään nyt lääkäreihin.
Kokeilu Länsi-Uudellamaalla on vasta alussa, mutta tulokset lupaavia. Hoidon jatkuvuuden on jo todettu olevan korkeampaa kuin alueen muissa palveluissa. Yrittäjälääkärille ohjatut potilaat siis käyttävät hänen vastaanotollaan ja myös palaavat hänen hoitoonsa.