Potilasjärjestöt tarjoavat koko maassa laajasti liikuntapalveluita, vertaistukea ja tutkittua tietoa. Ne pitäisi kuitenkin saada nykyistä paremmin osaksi terveydenhuollon palveluiden jatkumoa. Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry kannustaa hyvinvointialueita etsimään toimivia ratkaisuja järjestöjen työn hyödyntämiseen.
– Tipahdin lapsena katolta pepulleni leikkiessäni piilosta, kertoo Riitta Virenius, nykyinen Pirkanmaan Selkäyhdistys ry:n (ent. Tampereen Seudun Selkäyhdistys) varapuheenjohtaja. Ilmeisesti tippumisen seurauksena Virenius sai vammoja, jotka johtivat useisiin selkä- ja niskaleikkauksiin myöhemmällä iällä.
– Ensimmäisen selkäleikkaukseni jälkeen fysioterapeutti kysyi minulta, haluanko oikeasti parantaa selkäni. Sanoin tietysti ’kyllä’. Hän ohjasi minut ottamaan yhteyttä paikalliseen selkäyhdistykseen.
Paikalliset selkäyhdistykset järjestävät monipuolisesti liikuntaryhmiä selkäongelmaisille ympäri Suomen.
Ideaalitilanteessa ohjaus järjestöjen palveluiden pariin toimii juuri näin. Fysioterapeutti ohjaisi vastaanotolle tulevan selkäkipuisen asiakkaan osallistumaan ryhmäliikuntaan, joka on juuri hänelle suunniteltu.
– Oma selkä on meillä jokaisella 24 tuntia vuorokaudessa. Selkäyhdistysten liikuntaryhmät antavat selkävaivaisille mahdollisuuden huolehtia itse omasta selästä säännöllisesti ja pitkäjänteisesti, Selkäliiton puheenjohtaja Marjo Rinne kertoo.
Selkää hoidetaan itse arjessa – järjestöt tarjoavat hyvät puitteet
Ympäri Suomen järjestettäviin Selkäliiton paikallisten jäsenyhdistysten liikuntaryhmiin osallistuu viikottain lähes 1900 ihmistä.
Yli 700 heistä liikkui Pirkanmaan Selkäyhdistyksen ryhmissä yhteensä lähes 8000 kertaa vuoden 2023 aikana. Suositun vesiliikunnan lisäksi yhdistys järjestää mm. joogaryhmiä, kehonhuoltoa, Selkäsi hyväksi -ryhmiä, pilatesta ja Äijäjumppaa-liikuntaryhmiä.
– Ryhmiin saa osallistua, vaikka ei olisi selkäyhdistyksen jäsen. Kaikki ovat tervetulleita hoitamaan selkää! Virenius Pirkanmaan Selkäyhdistyksestä vinkkaa.
Potilasjärjestöjen tarjoamat liikuntapalvelut, vertaistuki ja tutkittu tieto pitäisi saada nykyistä paremmin osaksi terveydenhuollon ohjauskäytäntöjä. Alueiden ja kuntien tekemä yhteistyö järjestöjen kanssa varsinkin tuki- ja liikuntaelimistön sairauksissa vahvistaisi ihmisten hyvinvointia ja toisi pitkän aikavälin säästöjä julkiseen terveydenhuoltoon.
Kaikilla alueilla ei tällä hetkellä kuitenkaan ohjata ihmistä järjestöjen toiminnan pariin tehokkaasti.
Pohjanmaan hyvinvointialueella järjestöyhteistyöhön on kehitetty toimivia malleja
Pohjanmaan hyvinvointialue hoitaa järjestöyhteistyötä onnistuneesti. Siellä nimetty järjestökoordinaattori tekee yhteistyötä järjestöjen ja alueen kuntien kanssa.
– Kun hyvinvointialue ja järjestöt tekevät yhteistyötä, estetään työn ja tiedon siiloutuminen. Meillä on kattava yhteinen käsitys siitä, mitä alueella, kunnissa ja järjestöissä tehdään. Tämä on tärkeää, jotta emme tee päällekkäistä työtä. Siihen meillä ei ole varaa, kertoo Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestökoordinaattori Tuija Kivioja.
Hyvinvointialue koordinoi yhteistyössä Pohjanmaan Yhdistykset ry:n kanssa mm. järjestöjen virtuaalisia sote-aamukahveja, joissa saman pöydän ääreen kokoontuu järjestöjen ja alueen johtoa ja muita toimijoita keskustelemaan ja jakamaan tietoa valituista teemoista. Kahdeksan kertaa vuodessa järjestettävä tilaisuus tehostaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä.
Kahvien lisäksi hyvinvointialue tekee tiivistä yhteistyötä Pohjanmaan yhdistykset ry:n kanssa. Ohjelmaan kuuluu mm. sekä asukkaille että ammattilaisille suunnattuja webinaareja sekä kerran vuodessa järjestettävä ”Järjestöt Pohjanmaalla – tapahtuma, jonne kutsutaan järjestöjä, kuntalaisia ja poliitikkoja keskustelemaan terveydestä, järjestöyhteistyöstä ja yhteistyön kehittämisestä.
– Pohjanmaan Yhdistykset ry kokoaa alueen järjestöt yhteen. Sen ansiosta meillä on todella sujuvaa ja aktiivista yhteistyötä alueen järjestöjen kanssa, Kivioja sanoo.
Kivioja korostaa järjestöyhteistyön merkitystä alueen asukkaille ja heidän hyvinvoinnilleen. Hän painottaa, että alueiden pitää resursoida järjestöyhteistyöhön tarpeeksi työaikaa, jotta se voi toimia tehokkaasti.
Sujuvan asiakasohjauksen tiellä on usein viestinnän heikkous
Viestinnän heikkous on hidaste sujuvassa asiakasohjauksessa hyvinvointialueilta järjestöjen palveluiden pariin. Vielä muotoutumassa olevilla hyvinvointialueilla ei ole selkeitä toimitapoja tai nimitettyjä ihmisiä vastaamaan järjestöyhteistyöstä. Esimerkiksi Pirkanmaalla paikallisen selkäyhdistyksen yhteydet hyvinvointialueelle rakentuvat pitkälti henkilökohtaisten tuttavuuksien varaan.
– Yhdistyksissä viestin vieminen alueille on erityisen haastavaa, koska viestintä on vapaaehtoisten kontolla. Siksikin tiedonkulun alueilla pitäisi olla järjestelmällistä, Selkäliiton puheenjohtaja Marjo Rinne sanoo.
Myös tiedon puute on haaste. Hyvinvointialueiden työntekijät eivät usein tunne järjestöjen työtä riittävän hyvin eivätkä siksi osaa hyödyntää niiden erikoistunutta osaamista.
– Esimerkiksi meillä Selkäliiton paikallisten jäsenyhdistysten liikuntaryhmiä ohjaavat ammattitaitoiset fysioterapeutit ja liikunnanohjaajat. Yhdistysten liikuntaryhmät eivät kuitenkaan ole virallisesti kuntoutusta, ja kenties siksi alueiden työntekijät eivät hoksaa ohjata asiakkaitaan toimitamme pariin, Rinne kertoo.
Pidetään Suomi pystyssä!
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry kampanjoi kevään kunta- ja aluevaalien alla otsikolla Pidetään Suomi pystyssä. Tule-terveyteen panostaminen pidentää työuria ja parantaa ihmisten hyvinvointia. Järkevät panostukset auttavat myös säästämään terveydenhuollon kustannuksissa.
Alueiden ja järjestöjen välinen yhteistyö on tärkeä ja taloudellinen osa suomalaisten työ- ja toimintakyvyn turvaamista.