Mistä säästöjä sote-kentälle? 

Tiedote: 20.03.2024
Julkaisuvapaa: Heti
Tiedote pdf

Hallitus etsii parhaillaan kuumeisesti säästökohteita sote-menoista. Tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ovat tällä hetkellä eniten lääkäriresursseja sitova diagnoosiryhmä perusterveydenhuollossa. Niiden hoitoon kuluu arviolta 20 % lääkäriresursseista.

Lääkärikäynneissä ylivoimaisesti yleisimmin kirjattu yksittäinen syy oli selkäkipu.

Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry kokosi päätöksentekijöiden tueksi neljä säästöehdotusta, jotka tuottavat samalla parempaa hoitoa ja lisäävät hyvinvointia.

1. Selkä- polvi- ja olkapäävaivat kuntoon fysioterapeutin suoravastaanotolla
  • Aina ei tarvita lääkäriä. Suurin osa* tuki- ja liikuntaelinvaivoihin liittyvistä lääkärikäynneistä on luonteeltaan sellaisia, että fysioterapeutti olisi paras ammattilainen hoidon käynnistämiseen ja ohjeistamiseen.
  • Yhden lääkärin hinnalla palkkaa yli kaksi fysioterapeuttia. Ostopalvelulääkärin hinnalla fysioterapeutteja saadaan jo viisi.
  • Tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivistä merkittävä osa kannattaisi ohjata heti alkuun fysioterapeutille ilman lääkärikäyntiä.
2. Korjataan virheelliset uskomukset selkäkipujen hoidosta
  • Tuki- ja liikuntaelinkipuun liittyy usein virheellisiä uskomuksia, jotka haittaavat vaivan hoitoa ja kuntoutusta.
  • Moni selkäkipuinen esimerkiksi uskoo, ettei kipeän selän kanssa saisi lainkaan liikkua, mikä voi pahentaa oireita. Osa uskomuksista on edelleen peräisin hoitohenkilökunnalta.
  • Asia voidaan korjata yksinkertaisilla ja usein maksuttomilla toimilla: levittämällä systemaattisesti oikeaa tietoa sekä potilaille että ammattilaisille.
  • Esimerkiksi tutkijoiden koostaman Selkäoppaan käyttö vastaanotoilla vähensi jo vuoden aikana merkittävästi kalliiden kuvantamistutkimusten käyttöä ja sairauslomia.
3. Ennakoidaan kaatumisriski, säästetään lonkkamurtumien hoidossa
  • Suuri osa hintavasta erikoissairaanhoidosta kohdistuu ihmisiin, joiden riskit voidaan tunnistaa etukäteen.
  • Riskien tunnistamiseen on olemassa hyviä työkaluja. Kun niitä käytetään systemaattisesti, ja tuetaan seulottuja riskiryhmiä, syntyy mittavia säästöjä.
  • Etelä-Karjalassa lisättiin vuonna 2023 reippaasti iäkkäiden ihmisten kaatumisriskin arviointia. Näitä riskiryhmiä tukemalla lonkkamurtumat vähenivät alueella 11 %. Rahassa säästöä kertyi ensimmäisen vuoden aikana 1,2 miljoonaa euroa.
  • Vastaavia, säästöä tuottavia riskikartoitustyökaluja on kehitetty muun muassa kivun hoitoon.
4. Tarjotaan lääkkeeksi myös liikuntaa
  • Liikunta ja fyysinen aktiivisuus on tärkeä osa useimpien tule-ongelmien hyvää hoitoa ja kuntoutusta. Usein potilas tarvitsee tähän tukea. Liikuntapalvelut ja -neuvonta voivat muodostaa osan hoitopolkua, kunhan palveluissa osataan ja hoksataan ylittää hallinnollisia raja-aitoja.
  • Esimerkiksi Pudasjärven kunta sai aikaan isoja säästöjä terveydenhuollossa lisäämällä liikuntaneuvontaa.
  • Toteutus vaatii hyvinvointialueiden ja kuntien palveluiden ennakkoluulotonta yhteistyötä. Myös potilasjärjestöjen liikuntaryhmät ja vertaistuki kannattaa hyödyntää.

Korjattu 4.9.2024: * Jopa 90% … ,

Lisätietoja:

Noora Koponen, puheenjohtaja
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry
puheenjohtaja@suomentule.fi
puh. 050 514 4012

Marja Kinnunen, toiminnanjohtaja
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry
marja.kinnunen@suomentule.fi
puh. 050 354 5635