Meillä ei ole varaa jättää ikääntyneitä kuntouttamatta

Tiedote 13.6.2024
Julkaisuvapaa: Heti


Kuntoutus on kannattava hyvinvointi-investointi. Se säästää veroeuroja ja
tuottaa kuntoutujille hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta.

Tilaisuuden tallenteen voi katsoa täältä, se on katsottavissa 25.6.2024 saakka.

Ikääntyneiden kuntoutus — mihin tässä taloudellisessa tilanteessa voidaan panostaa -webinaari keräsi tiistaina 11.6.2024 noin 220 kuntoutuksesta kiinnostunutta asiantuntijaa ja päättäjää paikalle. Webinaarin järjestivät yhteistyössä Miina Sillanpään Säätiö ja Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry.

Ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti. Emme voi jättää ikääntyneitä vaille kuntoutus- ja kuntoutumisen mahdollisuuksia”, totesi kansanedustaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja hyvinvointialueen hallituksen jäsen Oskari Valtola ikääntyneiden kuntoutusta käsitelleessä webinaarissa.

Monet ikääntyneen toimintakykyyn vaikuttavat asiat ratkaistaan jo varhaisempina ikävuosina. Viimeistään keski-iässä tulisi havahtua liikkumis- ja ravintotottumuksiin.

Oskari Valtola painotti kuntoutuksen kokonaisvaltaisuutta ja myös kuntien roolia kuntoutumisessa. Kuntoutus kattaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn. Kunnilla on iso vastuu ja rooli ikääntyneiden ja kaikenikäisten kuntoutumisessa. Tukeeko kaupungin infrastruktuuri, kuten kävelytiet ja reitistöt, arkiliikkumista? Kannustaako ympäristö aktiivisuuteen ja muiden kohtaamiseen?

Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen totesi omassa puheenvuorossaan, että väestön ikääntymiseen tulee varautua. Tällä hetkellä lähes joka viidennellä yli 65-vuotiaalla on vaikeuksia selvitä puolen kilometrin kävelystä. Väestön toimintakyky tulee määrittelemään sote-kustannusten kasvuvauhtia. Se vaikuttaa myös Suomen kriisinkestävyyteen ja kilpailukykyyn.

Pelkästään tuki- ja liikuntaelinvaivat aiheuttavat Suomessa 5,5 miljoonaa avohuollon käyntikertaa vuodessa. Hoitopolkuja kehittämällä ja kuntoutusta oikea-aikaisesti tarjoamalla voitaisiin vähentää avohuollon käyntikertoja ja parantaa olennaisesti ikääntyneiden toimintakykyä.

”Jos kuntoutuksen ammattilaisen avulla kyetään ehkäisemään yksi laitoshoitoon johtava lonkkamurtuma, on tämän ammattilaisen vuosipalkka sivukuluineen katettu”, Marja Kinnunen havainnollisti.

Etelä-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluissa toimintaperiaatteita ovat yhdessä tekeminen, kuntoutuksen kokonaisvaltaisuus, tiedolla johtaminen, vaikuttavuus, asiakas keskiössä sekä uusien asioiden kokeileminen.

Ikääntyneiden palveluiden toimialajohtaja Niina Kaukonen painotti asiakas- ja palveluohjausta. Jopa 80 prosenttiin yhteydenotoista pystytään löytämään vastaus neuvonnalla ja ohjauksella. Loput yhteydenottajista tarvitsevat sote-palveluita.

Niina Kaukonen nosti esille esimerkkejä palveluista, joihin kannattaa satsata. Näitä ovat muun muassa kaikki terveyttä ja hyvinvointia edistävä työ, muidenkin kuin sote-toimijoiden sekä senioreiden elintapaohjaus, gerontologinen sosiaalityö, ikäneuvola, ja lisäksi kotihoidon kuntouttava arviointijakso ja arkikuntoutus. Eloisan periaate on, että kaikkien näiden palveluiden ja toimintojen tuloksia ja hyötyjä seurataan.

Niina Kaukonen painotti, että toimiva asiakasohjaus ohjaa resurssit sinne missä niitä eniten tarvitaan. Hän painotti myös etsivää ja löytävää vanhustyötä:

”Esimerkiksi gerontologisen vanhustyön tiimi tekee myös löytävää vanhustyötä. Siinä etsitään, haetaan ja autetaan kotona asuvia vanhuksia, jotka eivät ole palveluiden piirissä. Apua voi saada monenlaisiin elämäntilanteisiin. Esimerkiksi yksinäisyyteen, kaltoinkohteluun tai kun ongelmat tuntuvat kasautuvan. Tiimin jäseniä sitoo vaitiolovelvollisuus.”

Järjestöt ovat keskeisiä kumppaneita hyvinvointialueille. Esimerkiksi ikäneuvolassa yhteistyötä tehdään vapaaehtoistoimijoiden verkoston, kuntien liikunta- ja kulttuuripalvelujen sekä järjestöjen kanssa.

Etelä-Karjalassa kaatumisen ehkäisyyn on panostettu määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti. Kaatumisen ehkäisy on laajan verkoston tavoitteellista yhteistyötä. Se sai alkunsa ikäystävällinen Etelä-Karjala-hankkeesta, jota toteutettiin 2021–2023.

”Määrätietoinen ja pitkäjänteinen työ on tuottanut vaikuttavia tuloksia alueellamme. Yhden vuoden kustannussäästöt ovat olleet lähes 1,2 miljoonaa euroa, kun lonkkamurtumia on ollut vähemmän”, totesi erityisasiantuntija Sari Hokkanen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.

Kaatumisten ehkäisyn toimintamallia on kehitetty ja juurrutettu laajassa verkostossa. Avainasioita sen tuloksellisuuden kannalta ovat yhteistyön lisäksi vahva johdon tuki, tiedolla johtaminen, aktiivinen viestintä sekä osallisuus. Ikääntyneet ja toiminnassa mukana olevat kumppanit ovat päässeet aidosti vaikuttamaan ja suuntaamaan toimintaa.

Kuntoutus ei ole irrallinen palvelu. Se läpileikkaa hyvinvointialueen palvelut, hyte-työn ja myös kuntien toiminnan, painotti TKIO-päällikkö Elisa Virkola Miina Sillanpään Säätiöstä loppupuheenvuorossaan.

”Kuten webinaarissa kuulimme, hyvinvointialueilla on jouduttu keventämään palvelurakenteita taloudellisista syistä, mutta kehittämistä ja toimintatapojen uudistamista ei ole unohdettu. Pikemminkin esillä olleilla kahdella hyvinvointialueella on tehty hyvin aktiivista ja vaikuttavaa kehittämistyötä laajojen verkostojen kanssa”, Elisa Virkola totesi.

Elisa Virkola toi esille erityisesti niiden ihmisten löytämisen ja auttamisen, jotka ovat palveluiden ulkopuolella ja joilla on monenlaisia toimintakyvyn ongelmia ja riskitekijöitä elämässään. Etsivä ja löytävä vanhustyö auttaa juuri heitä.

Hokkanen painotti Kaukosen ja Valtolan tapaan tiedolla johtamisen tärkeyttä. Kuntoutuksen hyödyistä ja vaikutuksista tulee olla tutkittua tietoa. Erilaisia kokeiluja ja kehittämistyötä pitää koko ajan johtaa tiedon avulla.

Elisa Virkola viittasi myös kuntien rooliin. Kunnat vastaavat kaupunki-infrasta ja sen laadusta. Onko kaupunkitilassa puistonpenkkejä istuskeluun? Ovatko ympäristöt turvallisia? Löytyykö kävelyreittejä eri kuntoisille ihmisille?

Marja Kinnunen
toiminnanjohtaja
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule
marja.kinnunen@suomentule.fi
Puh. +35850 354 5635

Soile Kuitunen
toimitusjohtaja
Miina Sillanpään Säätiö
soile.kuitunen@miinasillanpaa.fi
puh. +35844 7813 117

Liitteet:
Tiedote 13062024 (pdf)
Alkusanat (pdf), Soile Kuitunen, Miina Sillanpään Säätiö
Toimintakykyä yhteistyössä (pdf), Marja Kinnunen, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry