Ajankohtaista

Eniten toimintakykyä haittaava diagnoosiryhmä huomioitava Suomi Liikkeelle -ohjelmassa

Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n terveiset

Tuki- ja liikuntaelin (tule) -ongelmat lyhyesti:

  • yleisin avoterveydenhuollossa kirjattu käyntisyy
  • yleisin toimintakykyä haittaava tekijä
  • yleisin liitäntäsairausryhmä
  • yleisin syy uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin
  • toiseksi yleisin syy pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin

Tiivistelmä

Vaikka yleiset liikunnan edistämisen toimenpiteet ovat hyväksi myös kansalaisten tule-terveydelle, tulee ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa huomioida:

  • tule-terveyteen liittyvä asiantuntemus sekä
  • tule-ongelmaisten tarpeet arjessa ja esim. liikunnan palveluketjuissa.

On tärkeää kohdentaa liikunnan edistämisen toimenpiteitä lapsiin. Samalla tulee huomioida, että jo ennen koronaa Suomessa oli 363 000 yli 70-vuotiasta, jotka kokivat vähintään suuria vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä (Koponen ym. 2017). Siinä missä onnistuminen lasten liikunnan edistämisessä näkyy tulevaisuuden sote-järjestelmän kuormituksessa, näkyvät onnistuneet liikunnan edistämisen toimet iäkkäillä sote-palveluiden käytössä jo yhden hallituskauden aikana.

Korostamme poikkihallinnollisen yhteistyön tärkeyttä kaikessa liikunnan ja terveyden edistämisessä, myös Suomi liikkeelle -ohjelman sekä poikkihallihallinnollisen hyvinvointiohjelman toimeenpanossa.

Ohjelmassa korostuvat yksilön ohjaus ja neuvonta ovat tärkeitä. Niiden toteuttamissa täytyy varmistaa, että toteutus tapahtuu empaattisesti ja kannustavasti sosiaalipsykologiseen näyttöön perustuvin menetelmin. Liikkumisen edistämisen lähtökohtana tulee kuitenkin olla aktiiviseen ja liikkuvaan arkeen tuuppaava, kannustava elinympäristö. Näemmekin, että systeemiset ratkaisut ovat liikkumisen ja liikunnan lisäämisessä vaikuttavuuden kannata tärkeimpiä. Esim. kun aktiiviset siirtymiset, luontokävelyt, lihaskuntoharjoittelu jne. on tuotu helpoksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, ei arjen liikkuminen ole yksilön motivaation varassa.

Huomioimalla yleisin toimintakykyä haittaava tekijä toimeenpanossa, lisätään ohjelman tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta!

Kommenttimme liittyen Suomi Liikkeelle -ohjelman kirjauksiin kohdittain

KOHTA 1. Liikuntaosaamisen vahvistaminen eri koulutusaloilla
KOHTA 2. Liikunnan ja terveyden edistämisen huomiointi poikkihallinnollisesti sekä elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan vahvistaminen. huomioidaan poikkihallinnollisesti kuntien ja hyvinvointialueiden strategioissa. Vahvistetaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarkoitetun rahoituksen kohdentumisena arvointi.
KOHTA 8. MOVE!-tulosten perusteella annetava henkilökohtainen liikuntaneuvontaa ja -ohjaus.
KOHTA 10. Liikunnan ja toimintakyvyn edistäminen osana kutsuntojen sisältöä.


KOMMENTIT KOHTIIN 1., 2., 8. & 10.

Kipu selittää noin 40 % terveyskeskuskäynneistä (Mäntyselkä ym., 2002). Normaaliväestöstä joka kuudes potee liikkumiseen vaikuttavaa kipuun liittyvää pelkoa (Koho, 2015). Kipuun liittyy myös vääriä uskomuksia, jotka estävät liikkumista.

  • Kipuun liittyvän ymmärryksen lisääminen tulee nähdä tärkeänä osana liikuntaosaamista eri koulutusaloilla.
  • Tarvitaan saumattomia yhdyspintoja: esim. terveydenhuollon ja kuntoutuksen yhdyspinta liikuntaneuvontaan (tarvittaessa myös kirjauksien onnistuminen) ja liikuntapalveluihin.
    • Liikuntaneuvonnan integroimisesta terveydenhuoltoon voi olla hyötyä ja vaikutuksia terveyskeskuskäyntien vähentymiseen.
  • Työelämä tulee nähdä poikkihallinnollisen liikunnan edistämisen yhdyspintana.
  • Sote-järjestöt tavoittavat tule-ongelmista kärsiviä sekä muita ihmisiä, jotka tarvitsevat matalan kynnyksen tukea liikuntaan.
    • Esim. Tule ry:n jäsenjärjestöjen paikallisyhdistykset (Suomen Nivelyhdistys, Selkäliitto, Invalidiliitto, Luustoliitto ja Suomen Sjögrenliitto) tarjoavat vertaistukea ja liikuttavat tule-ongelmista kärsiviä noin 60 000 henkilöä noin 250 paikkakunnalla.
    • Järjestötoimijat täydentävät julkisen sektorin palveluita. Esimerkiksi pieni panos vertaisohjaajien kouluttamiseen voi tuoda hyötyjä laajalle joukolle.
  • Myös ymmärrys liikuntapsykologiasta, liikuntamotivaatiosta, motivoinnista sekä käyttäytymisen muutoksesta tulee jatkossa nähdä tärkeänä osana liikuntaosaamista.
  • Systeemisten ohjelmien suunnittelua ja arviointia koskeva osaaminen on nähtävä liikuntaosaamisen kehittämiskohteena. Esimerkiksi liikunta-asiantuntijoiden Milton ym. (2021) kirjoittamassa koosteessa nostetaan kahdeksan toimivaa keinoa, mutta painotetaan, että monissa keinoissa tulee huomioida sosiaalipsykologiset elementit: Huonosti – ilman käyttäytymisymmärrystä – toteutettuna esim. puheeksiotto ja mediakampanjointi voi jopa heikentää liikunnan edistämistä.

KOHTA 6. Lisätään perusopetuslakiin liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Tuetaan kasvatuksen ja opetuksen henkilöstöä työssään levittämällä toimivimpia käytäntöjä. Kannustetaan kuntia laajentamaan Liikkuvat-ohjelma kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin.

KOMMENTIT KOHTAAN 6.

  • Riittävä tuki Liikkuva-ohjelman kautta.
  • Yhdyspinta kouluterveydenhuollon/soten sekä päiväkodin tai oppilaitoksen välillä. Esim. pitkittyneen kivun hoidossa tällä yhteistyöllä voidaan ehkäistä tulevaisuuden työkyvyttömyyttä.

KOHTA 7. Koulupäivän jälkeisen liikunnan harrastamisen toteutustavat, kuten harrasteseteli. Tulosten tarkastelu käytäntöjen vakiinnuttamiseksi

KOMMENTIT KOHTAAN 7.

  • Toimeenpanossa tulee tehdä myös ennakkovaikutusten arviointia: tavoittavatko valitut keinot nimenomaan lapsia, joiden liikunta on vähäistä perheen taloustilanteen vuoksi sekä muita vähän liikkuvia lapsia?

KOHTA 11. Työssä jaksaminen ja liikunta työelämässä. Työnantajien ja työterveyshuollon yhteistyö fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi.

KOMMENTIT KOHTAAN 11.

  • Tämän kohdan suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava kipuosaaminen.
  • Suosittelemme huomioidaan suunnittelussa esim. Helsingin kaupungin työterveydessä toteutetun kipuohjelman, jolla sairauspoissaoloja saatiin vähennettyä merkittävästi sekä työhön kytkeytyvän kuntoutuksen Kuura -hankkeen menetelmiä.
  • Oleellista, että huomioidaan käytäntöjen ja yksittäisten toimien lisäksi työkulttuuri, joka edistää liikkumista ja työkykyä.

KOHTA 12. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Turvalliset koulureitit ja maankäyttö.
KOHTA 13. Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edistäminen.

KOMMENTIT KOHTIIN 12. JA 13.

Pidämme tätä kohtaa erittäin tärkeänä, joskin korostamme, että pyöräilyn ja kävelyn ohjelmassa tulee huomioida muutkin ikäryhmät. Systeemiset ratkaisut ovat vaikuttavuuden kannalta tärkeimpiä. Niiden avulla liikkuva elämäntapa tehdään yksilöille helpoksi ja mukavaksi vaihtoehdoksi, joka tarjoaa onnistumisen kokemuksia (vrt. työmatka omassa autossa vs. pitkät vaihtoajat turvattomaksi koetuissa paikoissa vs. sujuvat matkaketjut tai miellyttävä pyöräilyyn kannustava ympäristö).

  • Esteetön arkiympäristö ja esim. riittävän tiheään puistonpenkkejä kannustavat myös niitä satojatuhansia suomalaisia, joilla on vaikeuksia liikkua. Tätä voi myös yhdistää koululaisten reiteille: ikäihmisten houkutteleminen esim. koululaisten reiteille tuo myös turvallisia aikuisia matkan varrelle.
  • Esteetön liikkumisympäristö edistää ja mahdollistaa myös apuvälineitä käyttävien ihmisten yhdenvertaisen liikkumisen.
  • Esteettömyys tulee huomioida myös sellaisissa paikoissa, jotka on pääasiassa suunnattu hyvän toimintakyvyn omaaville.
    • Esim. tapaturmien ehkäisemiseksi tarvittava valaistus, auraus ja hiekoitus tulee huomioida.
  • Tarvitaan poikkihallinnollista työtä jo vaikutusten ennakkoarvioinnissa. Vaikka rakennetun ympäristön muokkaaminen liikkumiseen kannustavaksi on suuri investointi, kustannuksia arvioitavissa tulee ottaa huomioon kokonaishyöty, joka euroina näkyy pitkällä aikavälillä myös sote-palveluissa:
    • Asuminen kaukana käyttökelpoisista viheralueista tai kaupunkialueilla lisää ylipainoa. Muutto pois viheralueelta lisäsi ylipainon riskiä. (Halonen ym., 2014)
    • Vesialueiden läheisyys yhteydessä parempaan mielen hyvinvointiin ja korkeampaan liikunta-aktiivisuuteen (Gascon ym., 2017)
    • Asuinaleen viheralueet osaltaan yhteydessä sairastavuuteen (Kivimäki ym. 2021)
    • Esimerkiksi pyöräteiden on laskettu olevan kustannustehokkaita ja nettohyötyjen tulevan nimenomaan terveysvaikutuksista. Valtakunnallisesti on laskettu, että kävelyn lisääminen Suomessa 20 prosentilla tuottaisi yhteensä 3,3 miljardin euron ja pyöräilyn lisääminen 1,1 miljardin euron arvosta terveyshyötyjä. On olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että pyöräilyinfrastruktuuriin kohdistettujen investointien hyöty-kustannussuhde on vähintään viisinkertainen (Liikenne ja viestintäministeriö, 2018 )

KOHTA 15. Vanhusten toimintakyvyn edistäminen ja kaatumisten ehkäisy.

Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa. Kaatumisvammat, kuten lonkkamurtumat sekä päävammat, aiheuttivat vuonna 2021 yli 27 000 iäkkäälle vähintään yhden sairaalahoitojakson. Kaatumisvamman seurauksena kuolee vuosittain yli 1 100 iäkästä.

  • Kaatumisten ehkäisyn lähtökohtana tulee olla aktiiviseen ja liikkuvaan arkeen kannustava rakennettuympäristö sekä palvelujärjestelmä.
  • Kuntajohdon sitoutuminen kaatumisvammojen ehkäisyyn on ensiarvoisen tärkeää, sillä näyttöön perustuvien toimintakäytäntöjen jalkautuminen arjen kentille edellyttää johdon tukea.
  • Kaatumisten ehkäisylle tulisi luoda tavoitteet, määritellä toimenpiteet sekä seurata ja arvioida toimenpiteiden toteutumista ja tuloksellisuutta osana hyvinvointikertomustyötä.
  • Liikunnan palveluketjut järjestettävä siten, että mahdollistetaan jokaiselle iäkkäälle hänen tarpeitaan vastaava liikuntaharjoittelu.
  • Huomioidaan Turvallisesti kaiken ikää -ohjelman toimeenpanosuunnitelmassa määritellyt kaatumisten ehkäisyn toimenpiteet (Kettunen ym. 2022)

Lisätietoja

toiminnanjohtaja Marja Kinnunen, marja.kinnunen@suomentule.fi, puh. 050 354 5635

Viitteet

  • Gascon, M., International Journal of Hygiene and Environmental Health (2017), Outdoor blue spaces, human health and well-being: A systematic review of quantitative studies http://dx.doi.org/10.1016/j.ijheh.2017.08.004
  • Halonen JI, Kivimäki M, Pentti J, Stenholm S, Kawachi I, Subramanian SV, Vahtera J. Green and blue areas as predictors of overweight and obesity in an 8-year follow-up study. Obesity (Silver Spring). 2014 Aug;22(8):1910-7. doi: 10.1002/oby.20772 Epub 2014 Apr 28. PMID: 24771608.
  • Kettunen, H., Koivula, R., Korpilahti, U & Lillsunde, P. (2022), Turvallisesti kaiken ikää -ohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille 2021–2025, Sosiaali- ja terveysministeriö, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164047
  • Kivimäki M, Batty GD, Pentti J, Nyberg ST, Lindbohm JV, Ervasti J, Gonzales-Inca C, Suominen SB, Stenholm S, Sipilä PN, Dadvand P, Vahtera J. Modifications to residential neighbourhood characteristics and risk of 79 common health conditions: a prospective cohort study. Lancet Public Health. 2021 Jun;6(6):e396-e407. doi: 10.1016/S2468-2667(21)00066-9. PMID: 34051163; PMCID: PMC8172714
  • Koho, P. (2015) Fear of movement : epidemiological and clinical evaluation in the Finnish general population and chronic musculoskeletal pain patients and relevance for rehabilitation, Academic Dissertation, Helsingin yliopiston, Tieteellinen tutkimus ORTONin julkaisusarja URN:ISSN:1455-1330, https://helda.helsinki.fi/items/884ed38a-aee9-4f40-8daa-65f2bfeed7ae
  • Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki (THL), Raporrt 4/2018. Helsinki 2018. Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8
  • Liikenne- ja viestintäministeriö (2018) Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, Julkaisuja 2018, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160720
  • Milton, K., Cavill, N., Chalkley, A., Foster, C., Gomersall, S., Hagstromer, M., Kelly, P., Kolbe-Alexander, T., Mair, J., McLaughlin, M., Nobles, J., Reece, L., Shilton, T., Smith, B. J., & Schipperijn, J. (2021). Eight Investments That Work for Physical Activity. J Phys Act Health, 18(6), 625-630. https://doi.org/10.1123/jpah.2021-011
  • Mäntyselkä PT, Kumpusalo EA, Ahonen RS, Takala JK. Direct and indirect costs of managing patients with musculoskeletal pain-challenge for health care. Eur J Pain. 2002;6(2):141-8. doi: 10.1053/eujp.2001.0311. PMID: 11900474.
  • Työterveys Helsinki (2016) Sairauspoissaolojen kirjoittamissuositukset vähentäneet tuhansia poissaolopäiviä Helsingin kaupungilla, Tiedote (noudettu 9/2022) https://www.sttinfo.fi/tiedote/sairauspoissaolojen-kirjoittamissuositukset-vahentaneet-tuhansia-poissaolopaivia-helsingin-kaupungilla?publisherId=52269006&releaseId=52524379